VALMISTAUTUMINEN YLÖSNOUSEMUKSEEN / osa 1

Ennen kuin käsitellään tarkemmin todella tärkeää aihetta – valmistautumista ylösnousemukseen – on syytä tehdä yhteenveto aikaisemmin esillä olleista asioista:

- On olemassa vain yksi olento, ykseys, joka on jakanut itsensä erillisiin osiin oppiakseen itsestään.

- Tuo yksi olento on luonteeltaan tietoista energiaa/valoa/rakkautta / (energia = valoa = rakkautta).

- Kaikki olemassa oleva, eli siis myös jokainen erillinen osa, koostuu tuosta samasta tietoisesta energiasta ja on siten universumi pienoiskoossa sisältäen saman potentiaalin.

- Jokainen erillinen osa on matkalla takaisin kohti ykseyttä – ihmiset, kasvit, kivet, eläimet jne.

- Jotta matka olisi mielenkiintoinen ja oppiminen ylipäätään mahdollista, on matkan alussa vapaaehtoisesti unohdettava oma todellinen olemus.

- Matka takaisin ykseyteen kulkee eri tietoisuuden tasojen kautta, joissa unohtamisen aste vaihtelee.

- Tietoisuuden tasot jakautuvat seitsemään. Kahdeksas taso on ykseyteen takaisin sulautuminen, joten voidaan puhua tietoisuuden tasojen oktaavista.

- Kuljettaessa oktaavia ylöspäin yhdeltä tasolta seuraavalle energian/valon /rakkauden määrä kasvaa, ja energia/valo värähtelee nopeammin. Siten tietoisuuden tasoja voidaan kutsua tihentymiksi. (Ulottuvuus-sana on kuitenkin käytetympi henkitieteissä, mutta tarkoittaa samaa asiaa.)

- Maa-planeetan ihmiset elävät tällä hetkellä kolmannella tietoisuuden tasolla, kolmannessa ulottuvuudessa (3D).

- Kehitys tietoisuuden tasoilla kulkee sykleissä, jotka kestävät tietyn ajanjakson,

- Kolmannen tihentymän/ulottuvuuden sykli kestää noin 76 000 vuotta, jonka jälkeen koko planeetan energia alkaa automaattisesti värähdellä nopeammin, ja planeetta muuttuu neljännen ulottuvuuden planeetaksi.

- Jotta planeetan pinnalla elävät olennot pystyisivät asuttamaan nopeammin värähtelevää planeettaa, on niiden pystyttävä nostamaan värähtelytaajuuttaan vähintään minimivaatimustasolle.

- Kolmannen ulottuvuuden syklin lopussa on sadonkorjuu, jossa värähtelytaajuuttaan onnistuneesti nostaneet ”ylösnousevat” seuraavaan ulottuvuuteen. Yhä matalasti värähtelevät jatkavat uudelle 3D-syklille jollakin toisella planeetalla. Tätä voi verrata luokalle jäämiseen koulussa. Ei mikään katastrofi, jokainen etenee omassa tahdissaan.

- Maa-planeetalla sadonkorjuu ja syklin päätös koetaan 2012.

VALMISTAUTUMINEN LUOKALTA

Nyt mieleen hiipii tietenkin kysymys: milloin entiteetti (olento) on kypsä siirtyäkseen neljänteen ulottuvuuteen? Millaisen tietoisuuden tason entiteetin täytyy olla saavuttanut, jotta se valmistuu kolmannelta koululuokalta neljännelle?

Kuudennen ulottuvuuden ryhmäsielu Ra antaa lyhyen vastauksen:

Kysyjä: Mikä määrittelee neljänteen tihentymään valmistumisen?

Ra: Neljänteen tihentymään valmistumisen välttämättömyys on kyky käyttää, vastaanottaa ja nauttia Yhden Äärettömän Luojan tietyn vahvuista valkoista valoa.” (k4, 71)

Kaikki ”aine” (aineen kiinteys on illuusio) koostuu valkoisesta valosta. Kaikki näkemämme ”aine” on heijastusta tuosta valosta. Todellisuus on vain uni Luojan mielessä. Mitä korkeampiin ulottuvuuksiin siirrytään, sitä tiheämmin aine koostuu valosta – valo on ”vahvempaa” värähdellen nopeammin.

Sadonkorjuukelpoisuudessa on kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse siitä, miten hyvin mieli/keho/henki pystyy sietämään dramaattisesti lisääntyneen valkoisen valon määrää. Toisin sanoen miten hyvin pystytään katsomaan todellista itseä ”silmästä silmään”.

Sadonkorjuun hetkellä entiteetti sukeltaa yhä syvemmälle puhtaaseen valkoiseen valoon, ja pysähtyy siinä vaiheessa, kun se ei enää siedä yhtään suurempaa valon määrää. Jos se pystyy kulkemaan yli määrätyn rajan, pystyy se elämään neljännessä tihentymässä/ulottuvuudessa, ja käyttämään hyväksi sen tarjoamia uusia mahdollisuuksia kokemiseen, oppimiseen ja olemiseen. Jos taas entiteetti ei vielä kestä suurta määrää valoa eikä ylitä rajaa, se jatkaa inkarnoitumista kolmanteen ulottuvuuteen, kunnes sen värähtelytaso kasvaa riittävälle tasolle.

Merkittävä osa kolmanteen ulottuvuuteen inkarnoituneista sieluista on tullut tänne vapaaehtoisesti korkeammista ulottuvuuksista tehtävänään nostaa planeetan värähtelytasoa, ja siten auttamaan muita ylösnousemusprosessissa. Ra kutsuu tällaisia entiteettejä vaeltajiksi. Myös vaeltajat kokevat uudelleen sadonkorjuun, mutta johtuen sielunsa korkeammasta värähtelystä pystyvät he sukeltamaan valkoiseen valoon syvemmälle päätyen takaisin kotiulottuvuuteensa, joka on usein viides tai kuudes. Tästä johtunee yleinen sekaannus, jonka mukaan Maa olisi muuttumassa 5D-planeetaksi.
Maa on muuttumassa 4D-planeetaksi, mutta osa sieluista päätyy viidenteen ulottuvuuteen, koska on jo aiemmin kokenut neljännen eikä tarvitse kertauskurssia.

VALINTA

         Which path to go...

Kysyjä: ”Mitä minä todella yritän ymmärtää, on miksi tämä valinta on niin tärkeä, miksi Logos tuntuu laittavan niin paljon painoarvoa tälle valinnalle, ja mikä tarkoitus tällä polariteetin valinnalla on, tarkalleen ottaen, Logoksen luomassa evoluutiossa tai kokemuksessa?”

Ra: ”Jokaisen mieli/keho/hengen polarisaatio tai valinta on välttämätöntä tullakseen sadonkorjatuksi kolmannelta tihentymältä. Korkeammat tihentymät tekevät työnsä tämän valinnan kautta hankitun polariteetin mukaan.”

Jokaisella ulottuvuudella omat oppinsa. Kolmas ulottuvuus on erityisen tärkeä, koska silloin tehdään valinta, joka määrittelee kahden seuraavan ulottuvuuden kokemuksen. Kolmannessa ulottuvuudessa valitaan tietoisesti joko positiivinen tai negatiivinen polku. Kummatkin ovat teitä takaisin ykseyteen. Toinen on suora reitti, jossa erillisyyden tuntemus loppuu jo neljännessä ulottuvuudessa, ja toinen on kivikkoinen ja rankka kiertotie, jossa erillisyyden tuntemus säilyy kuudenteen ulottuvuuteen saakka.

Kuudennessa ulottuvuudessa polarisaatio lakkaa ja polut yhtyvät.

Polarisaatio tarkoittaa tietoista valintaa, jossa entiteetti päättää alkaa jalostaa itseään päättämänsä ihanteen mukaan. Tällöin elämälle muodostuu selkeä suunta, ja pelkässä tarkoituksettomuudessa ajelehtiminen lakkaa. Oltaessa positiivisella polulla universumi alkaa tarjota tukea ja opastusta. Negatiivisella polulla kulkija on enemmän omillaan.

Tullakseen sadonkorjatuksi neljänteen ulottuvuuteen on positiivisen tien kulkijan valittava ehdoton rakkaus elämänsä rakennusaineeksi. Ehdoton rakkaus kohdistuu kaikkiin ehdoitta – niin itseen kuin toisiin. Ra kutsuu tätä service-to-others -poluksi (”toisten palvelemiseksi”) tarkoittaen sitä, että tarpeen vaatiessa toisten etu menee oman edun edelle. Kuvitelkaa planeettaa, jossa kaikki toimivat näin. Kaikkiin voi luottaa, ja kaikkien tarpeet otetaan huomioon. Sitä voisi verrata taivaaseen tai paratiisiin, josta monet pyhät kirjoituksetkin puhuvat.

Negatiivinen polku on service-to-self -polku (”itsensä palveleminen”), jossa rakkaus on ehdollista ja kohdistuu vain itseen. Vain itse nähdään Luojana ja muut palvelijoina. Oma etu menee aina toisten edun edelle. Kuvitelkaa planeettaa, jossa kaikki toimivat näin. Vain itseen voisi luottaa, ja elämä olisi jatkuvaa valtataistelua, jossa vahvin yksilö olisi pyramidin huipulla ja muut asettuisivat voimiensa mukaan hierarkkiseen järjestykseen alatasanteille.

Ran mukaan entiteetti tulee sadonkorjatuksi, jos se pystyy nostamaan polariteettinsa vähintään tasolle, jossa se palvelee muita 51 % ja itseään 49 %. Toinen mahdollisuus on negatiivinen polariteetti, jossa itseä palvellaan 95 % ja muita vain 5 %, mitä on paljon vaikeampi saavuttaa.

Neljännessä ulottuvuudessa negatiivisesti ja positiivisesti polarisoituneet eivät enää pysty elämään samalla planeetalla johtuen erilaisista värähtelytaajuuksista.

Kuvassa oikealla hollantilaiselle pellolle 8/2009 ilmestynyt, tähän asti suurimpana pidetty, peltokuvio HUMAN BUTTERFLY, joka symboloi parhaillaan käynnissä olevaa transformaatiota - uuden ihmisrodun syntyä.

Maa on muuttumassa positiiviseksi planeetaksi, joten negatiivisesti polarisoituneet joutuvat jättämään tämän planeetan värähtelytaajuuden muuttuessa positiiviseksi neljännen ulottuvuuden planeetaksi. Negatiivisten entiteettien vallan menetys on jo kiihtyvällä tahdilla käynnissä.

TOISTEN PALVELEMINEN POSITIIVISELLA POLULLA

Avain kolmannesta ulottuvuudesta neljänteen siirtymiseksi on siis nostaa oma värähtelytaso yhteensopivaksi neljännen ulottuvuuden energioiden kanssa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Mitä on ”muiden palveleminen”?

Kysyjä: ”Mitkä ovat joitain ”parhaimpia tapoja” palvella toisia?

Ra: ”Paras tapa palvella toisia on jatkuva pyrkimys etsiä Luojan rakkauden jakamista, kuten sisäinen itse sen tuntee. Tämä sisältää itsetuntemuksen ja kyvyn avata itse toiselle ilman epäröintiä ja säteillä sitä, joka on sisin olemus tai sydän.”(K1, 166 – 167)

Kysyjä: ”Mikä on suurin palvelus, jonka meidän ihmisemme voisi suorittaa yksilöllisesti?

Ra: ”On vain yksi palvelus. Laki on Yksi. Tarjoamalla itsensä Luojalle on suurin palvelus, alkulähde.” (K1, 43)

On mahdotonta palvella ihmiskuntaa ja toisia parhaalla mahdollisella tavalla, ”parantaa maailmaa”, ellei ensin paranna itseään. Ihminen joka ei tunne itseään, ei tunne myöskään maailmaa. Kaikki egosta lähtöisin olevat maailmanparannusyritykset ovat vaillinaisia, eivätkä koskaan pysty koskemaan ongelmien perussyihin, ja siten johtaa niiden lopulliseen katoamiseen.

 

Perhonen symboloi muutosta.

Vain muuttunut tietoisuus voi parantaa itsen ja maailman.

Maailman kaikkien ongelmien – niin suurten kuin pienten – taustalla on erillisyyden tuntemus. Erillisyys on kuitenkin vain illuusio, jonka ymmärtäminen avaa portin todelliseen itsetuntemukseen. On vain ykseys – ”Laki on yksi.” Kun erillisyyden harha murtuu, tietoisuus harppaa korkeammalle tasolle. Tällöin pelkkä oleminen tässä maailmassa kohottaa kaikkien muidenkin tietoisuuden ja värähtelyn tasoa. Tällöin myös kaikki toiminta – oli se mitä tahansa – kumpuaa egon sijaan tietoisuudesta käsin, joka muuttaa maailman.

Näinä viimeisinä vuosina ennen sadonkorjuuta, syntyy maailmaan yhä enemmän korkealle kehittyneitä sieluja, jotka tulevat vain olemaan. He eivät ehdi elää pitkää elämää kolmannessa ulottuvuudessa, mutta se ei ole heidän tarkoituskaan. Heidän pelkkä inkarnoitumisensa tähän ulottuvuuteen lisää planeetan värähtelytaajuutta ja auttaa muita selviytymään sadonkorjuusta.

Toisten palvelemisessa kyse ei siis ole jonkin tietyn teon tekemisestä, vaan siitä millaisesta tietoisuudesta käsin kaikki tekeminen tehdään. Toisinaan pelkkä oleminen on tehokkaampaa kuin tekeminen. Yksi Intian suurimmista mystikoista, valaistunut viisas Ramana Maharshi, ei länsimaisesta näkökulmasta tarkasteltuna tehnyt muuta kuin suurimman osan ajasta istui hiljaa. Välillä hän vastaili totuudenetsijöiden kysymyksiin. Kuitenkin Ramanan pelkkä läsnäolo oli niin mykistyttävän voimakas, että jo hänen läheisyydessään saattoi tuntea Luojan säteilyn. Hänen kirjoiksi kootut opetuksensa inspiroivat miljoonia ihmisiä ympäri maailman etsimään valaistumista. Tämä näennäisen passiivinen elämä oli korkein mahdollinen palvelu ihmiskunnalle.

HENKINEN KEHITYS

Toisten palvelemisessa on siis kyse henkisestä kehityksestä. Henkisen kehityksen kolmeksi tukipilariksi on useissa traditioissa oivallettu itsensä tunteminen, persoonallisuuden harjoittaminen ja tahdon vahvistaminen. Tahdon lujuutta tarvitaan, jotta pystytään määrätietoisesti etenemään polulla silloinkin, kun koetaan haasteita ja vastuksia. Persoonallisuuden harjoittamisessa on kyse mielen jalostamisesta tasapainoiseksi.

Koko henkisen kehityksen ydin on kuitenkin ykseyden ymmärtäminen:

Kysyjä: ”Onko toisten palvelemisen polulla muuta tärkeää kuin itsensä tunteminen, persoonallisuuden harjoittaminen ja tahdon vahvistaminen?”

  Ra: ”Tämä on tekniikkaa. Tämä ei ole ydin. Muistakaamme, että me kaikki olemme yksi. Tämä on suuri     oppi ja opetus. Tässä ykseydessä on rakkaus. Tässä ykseydessä on valo. Tämä on materialisaation kaikkien olemassaolon tasojen opetus: ykseys, rakkaus, valo ja ilo. Toiseksi tärkeimmät opetukset ovat meditaatiossa ja palveluksessa.”

Kun ymmärretään kaiken ykseys, niin koko elämästä muodostuu henkinen harjoitus. Jokainen tilanne, jokainen hetki, aletaan nähdä erottamattomana osana itseä. Kun kohtaat toisen ihmisen jokapäiväisissä tilanteissa – koulussa, työpaikalla, vapaa-ajalla, kotona – kohtaat itsesi. Miten näet, koet ja suhtaudut tuohon ”toiseen itseen” kertoo sinulle oman henkisen kehityksesi tason. Toiset ihmiset toimivat peileinä, joista voi katsella itseään. Jos näky ei miellytä, kannattaa asialle tehdä jotain – ei muuttamalla peiliä vaan itseä.

Ra: ”Universumi on yksi olento. Kun katsot toista, näe Luoja.”

MEDITOINTI

Meditaatio on erinomainen väline tietoisuuden kohottamiseksi etenkin eläessämme yhteiskunnassa, joka suuntautuu vain ulospäin. Joka puolella huomiostamme kilpailevat kaupalliset viestit, taustamusiikki, viihde, uutispropaganda ja niin edelleen.

Elämä on usein kovin hektistä. Ulkopuolinen melu sekoittuu päämme sisäisen vuoropuhelun kanssa sekameteliksi, jonka läpi puhtaan tietoisuuden on vaikea ponnistaa. Hiljaisuudesta on tullut harvinaisuutta, vaikka juuri hiljaisuudessa piilee ääretön voima.

Ra erottaa käyttötarkoituksen mukaan kaksi erilaista meditaatiotapaa, joista ensimmäinen on mielen tyhjentäminen:

Ra: ”Passiivinen meditaatio käsittäen mielen puhdistamisen, mentaalisen sekamelskan tyhjentämisen, on käytännöllinen niille, jotka toivovat saavuttavansa sisäisen hiljaisuuden pohjaksi, josta kuunnella Luojaa.”

Toinen meditaatiotapa on visualisointi, joka on vaativampi menetelmä:

Ra: ”Toisella meditaation tavalla, jota voidaan kutsua visualisoinniksi, on eri päämäärä. Se on adeptin työkalu. Ne jotka oppivat pitämään visuaalisia kuvia mielessä, kehittävät sisäisen keskittävän voiman, joka voi voittaa tylsyyden ja epämukavuuden.

Kun kyvystä tulee kristallisoitunut, voidaan vaikuttaa planetaariseen tietoisuuteen.”

Erilaisia tekniikoita tyhjentää mieli tai visualisoida on lukuisia. Kannattaa valita itselle sopivin ja yrittää harjoittaa sitä säännöllisesti. Useimmille ensimmäiset mielentyhjennysyritykset ovat turhauttavia, koska mitä enemmän yrittää mieltä hiljentää, sitä enemmän se tuntuu poukkoilevan asiasta toiseen. Tämän ei kuitenkaan kannata antaa lannistaa, sillä jo oman mielen poukkoilun havaitseminen on edistystä. Aikaisemmin asiaan ei ehkä ole edes kiinnittänyt huomiota.

HENKISYYS EI OLE PARANORMAALEJA KYKYJÄ EIKÄ TIETOA

Henkinen kasvu ei ole sitä, että tavoitellaan jonkinlaisia ”paranormaaleja kykyjä”. Myöskään ihmisen henkistä kypsyyttä ei voi mitata sillä, miten paljon hän on kokenut ”yliluonnollisia” asioita tai miten paljon hän pystyy niitä itse tuottamaan. Kuten jo aiemmin todettiin, on todellinen henkinen kasvu itsetuntemuksen, persoonallisuuden jalostumisen ja tahdonlujuuden kehitystä, minkä ydin on ykseyden ymmärtämisessä.

Ramana Maharshi  totesi, että okkulttiset kyvyt ovat valaistumisen väistämätön sivutuote. Ne eivät ole valaistumisen tarkoitus ja päämäärä. Sen sijaan negatiivisella polulla kulkijoille okkulttiset kyvyt ovat erityisen kiehtovia, koska niitä hallitsemalla pyritään nousemaan toisten yläpuolelle.

Ramana Maharshi (1879 - 1950) koki valaistumisen 17-vuotiaana, jonka jälkeen hän asettui loppuelämäkseen asumaan Arunachala-vuoren juurelle poistumatta sieltä koskaan fyysisessä kehossaan. Hänen tietoisuutensa ei kuitenkaan ollut enää sidottu fyysiseen kehoon. Hän oli vapaa.

Egoa okkulttiset kyvyt kiehtovat. Egonsa kahleista päässeet ja nuo kyvyt saavuttaneet valaistuneet mestarit eivät opetuksessaan kyvyistä juuri puhu kuin vihjaten – jos sitenkään. Esimerkiksi Buddhan kerrotaan leijuneen ilmassa, mutta Buddhan opetuksen ydin ei ole leijumisen opetuksessa. Jeesus teki uskomattomia tekoja, mutta hänen opetuksensa ydin on rakastaa lähimmäistä kuin itseä – ei vetten päällä kävelyn opastamisessa.

Henkinen kypsyys ei ole myöskään tietoa, vaikka henkisen herätyksen saanut alkaakin intohimoisesti janota lisää tietoa. Tietokin on eräänlainen totuuden rakastamisen sivutuote, joka alkaa kasaantua, mutta tieto sinällään ei vielä johda myötätuntoon, tasapainoon ja rakkauteen.

Tullakseen sadonkorjatuksi kolmannelta ulottuvuudelta neljänteen ei esimerkiksi tarvitse tietää Yhden laista mitään:

Kysyjä: ”Entiteetin ei tarvitse tietoisesti tietää Yhden laista mennäkseen kolmannesta tihentymästä neljänteen. Pitääkö tämä paikkansa?”

Ra: ”Se pitää paikkansa.”

ITSENSÄ TASAPAINOTTAMINEN

Henkisen kasvun tarkoitus on itsensä tasapainottaminen. Mieli, keho ja henki ovat yksi kokonaisuus, jossa epätasapaino yhdessä osassa vaikuttaa muihin osiin. Kaikki kehon sairaudet ovat mielen sairauksia lukuun ottamatta ennen inkarnaatiota ohjelmoituja oireita.

Sairaudet eivät ole rangaistuksia, eikä jonkun ihmisen terveydentilasta voida vetää suoraa yhteyttä hänen henkisen kehityksen tasoonsa.
Sielu on voinut ennen inkarnoitumistaan ohjelmoida itselleen jonkin sairauden puhkeamisen kriittisessä elämänvaiheessa, mikä auttaa häntä kulkemaan positiivisella polulla eteenpäin. Korkealle kehittyneet negatiivisen polun kulkijat ohjelmoivat itsensä syntymään huipputerveisiin kehoihin, koska he eivät siedä heikkoutta ja toisten armoilla oloa, eikä sairaus toimi heille katalyyttina polarisoitumiseen.

Itsensä tasapainottaminen on ilon, onnellisuuden ja inspiraation palauttamista mukaan elämään, mikä nostaa värähtelytaajuutta. Tehokas keino tarkastella mieli/keho/henki-kokonaisuutta on tutustua energiakehon ja chakrajärjestelmän toimintaan. Pystyäkseen siirtymään kolmannesta ulottuvuudesta neljänteen, on entiteetin chakrajärjestelmän oltava minimitason tasapainotilassa.
Sinällään chakrojen tasapainottamiseksi ei tarvitse edes tietää, että ne ovat olemassa, mutta niiden toiminnan ymmärtäminen on kuitenkin käyttökelpoinen työkalu, jolla henkistä kehitystä voidaan edesauttaa.

Teksti lainattu täältä