Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Jos määrittelette avioliiton lailliseksi tai yhteiskunnalliseksi sopimukseksi, niin Akaasisten tiedostojen näkökulmasta se ei ole lainkaan tärkeä. Jos määrittelette avioliiton sielusopimukseksi ja sitoumukseksi, mikä on tehty kahden ihmisen välillä, energiasiteeksi, niin se on erittäin tärkeä.
Jokaisella lapsella joka tulee tähän maailmaan, on jumalainen, kaikkitietävä sielu, ja siksi jokaisella ihmisellä maailmassa on jumalainen, kaikkitietävä sielu. Jokainen teistä valitsee, missä ja miten hänet hedelmöitetään ja missä ja mihin tilanteeseen hän syntyy. Neuvottelette biologisten vanhempienne kanssa ennen hedelmöittämistä. Sielutasolla ymmärrätte, mitä elämän on tarkoitus tuoda heille ja mihin heidän lapsenaan oleminen vie teidät. Jokainen teistä asettaa itsensä "täydelliseen sotkuun" - täydelliseen tilanteeseen, mikä tuo teille lahjoja ja vahvuuksia myös pyhiä haavoja ja haasteita, jotka johtavat teidät noihin lahjoihin ja vahvuuksiin. Perimmiltään voitte luottaa siihen, että kun lapsi hedelmöitetään, niin tuo lapsi on valinnut hedelmöittämisen tuohon tilanteeseen ja ympäristöön.
Kun tämä on sanottu, niin on erittäin tärkeää, että aikuiset jotka hedelmöittävät lapsen, toimivat mahdollisimman vilpittömästi. Eli kun päätätte hedelmöittää lapsen tai jatkaa raskautta, on erittäin tärkeää, että tietoisesti perustatte suhteen, joka tukee lapsen elämää. Suhde ei ole tärkeä ainoastaan toiseen biologiseen vanhempaan, vaan myös ne elämänne suhteet, jotka muodostavat sen elämänkudoksen, johon lapsi tulee. On erittäin tärkeää, että olette yhtä tietoinen myös niistä aikuisista, joita kutsutte lapsen elämään, kuin toisesta vanhemmasta tai vanhemmista. Jos teillä on epäterve suhde äitiin, veljeen, ystävään, niin on tärkeää, että saatatte tuon suhteen harmoniaan tai poistatte sen elämästänne ennen lapsen hedelmöittämistä. Tavallaan voitaisiin sanoa, että lapsen saamispäätös saa aikaan kehotuksen, että elätte elämäänne tarkoituksellisemmin ja vilpittömämmin.
Niinpä kysymys avioliitosta on tavallaan kysymys yhteisöstä. On jokaisen vanhemman - biologisen tai adoptiovanhemman - vastuuna, että esitetään samat kysymykset kaikista suhteistanne ja muutatte noita suhteita niin, että etsitte samaa, mitä etsitte toisesta vanhemmasta, myös siitä yhteisörakennelmasta, joka ympäröi teitä vanhempana. Varmistakaa, että olette vilpitön ja että olette pyytäneet tarkoituksenmukaista sitoutumista ystäviltänne ja rakkailtanne tuon lapsen tukemiseen tai pysymään poissa tieltä tai aiheuttamaan mahdollisimman vähän vahinkoa lapselle. Perimmiltään laillisella avioliittosopimuksella on paljon vähemmän merkitystä kuin niillä energeettisillä ja sosiaalisilla sopimuksilla, joita teette ja pidätte yllä elämässänne yleisesti ottaen, ja niiden vaikutuksella lapseenne.
Täällä USA:ssa oli kerran normaalia, että kaikki lapset asuivat äidin ja isän kanssa. Isä kävi töissä ja äiti jäi kotiin kasvattamaan lapsia. Nyt näyttää siltä, että lapset kasvattaa kaksi työssä käyvä vanhempaa tai työssä käyvä yksinhuoltaja. Onko tämä hyväksi lapsille tai vanhemmille? Miten voimme saada parhaan irti tästä suuntauksesta?
Kuten kaikkien asioiden osalta, tämä suuntaus tapahtuu jumalaisesta tarkoituksesta ja se on sekä tulos että liikkeellepaneva voima, mikä auttaa teitä laajentumaan ja kehittymään ihmisperheenä. Olette kyseenalaistamassa ja purkamassa perinteisen avioliittomallin piirteitä, jotka eivät enää toimi. Perinteinen avioliittomalli ei ollut ihmiskunnan alkuperäinen malli. Alkuperäinen mallinne oli yhteisöllinen. Varhaisemmat ihmiset suosivat yhteisöllisiä suhteita biologisten sijasta. Yhteisön jäsenet eivät ehkä edes muistaneet, kuka lapsen hedelmöitti, koska perimmiltään lapsi kuului yhteisölle ja kaikki kuuluivat toisilleen.
Malli joka suosi biologisten vanhempien ensisijaisuutta huoltajana, kehittyi tarpeesta, silloin kun ihmiset kohtasivat vaikeita aikoja, mikä sai aikaan eristäytymistä tai yhteisöjen hajaantumista. Aluksi tätä tapahtui vain suurissa traumoissa, jolloin heimoille maksettiin. Ajan kuluessa biologisista yhteyksistä tuli etuoikeus maailman eri osissa tiettyjen ryhmien tai yhteisöjen keskuudessa.
Tuhansien vuosien kuluessa tuosta biologisesta yhteydestä tuli etuoikeus enemmän ja enemmän joissain kulttuureissa ja lopulta se auttoi kylvämään siemenet, jotka lopulta kasvoivat patriarkaalisuudeksi.
Kun patriarkaalisuus ajan kuluessa kehittyi ja naisen sortaminen lisääntyi eri tavoin eri yhteiskuntien kautta, lopulta johditte itsenne malliin, missä miesten ja naisten odotettiin esittävän tiettyä roolia lasten kasvatuksessa. Miehet ja naiset tunsivat suurta painetta noiden normien täyttämisestä ja he olivat kyvyttömiä kysymään itseltään, mitä he yksilöllisenä, ainutlaatuisena ja lahjakkaana yksilönä halusivat eniten tuoda maailmaan ja mitä roolia he halusivat eniten esittää.
Keskittyminen biologiseen yhteyteen yhteisöllisen yhteyden sijasta johti rajoituksiin, jotka toimivat hyvin monta sukupolvea. Kun kasvatte noiden rajoitusten yli, lopulta tunnette olevanne ansassa - oli kyse sitten olemisesta vangittuna rooliin ansaita rahaa sen sijaan, että olette lastenne kanssa tai toisin päin. Tämän perimmäinen hyöty on siinä, että se vapauttaa miehet ja naiset ratkaisemaan seksismin, kun se on sortanut heitä omassa elämässään, ja löytämään taas ainutlaatuisen, yksilöllisen voimansa, henkilökohtaisen arvontunteensa ja henkilökohtaisen kutsumuksensa maailmassa.
Jotkut teistä todella tuntevat kutsumusta lasten kasvattamiseen. Toisia kutsutaan tekemään muita asioita. Useimpia teistä kutsutaan tekemään vähän kumpaakin. Koska lapsi vaatii täyden huomion aikuisilta ja useimpia teistä kutsutaan tekemään muitakin asioita kuin kasvattamaan lapsia, teillä toimii parhaiten yhteistyö aikuisina ja lasten kasvattaminen yhteisöissä tai pienissä ryhmissä, jotta lapsi saa huomioita, hellyyttä ja opastusta monilta tietoisilta ja välittäviltä aikuisilta. Jokainen aikuinen antaa osan huomiota lapselle ja osan työlle.
Huomaatte tuntevanne vetoa takaisin yhteisölliseen lasten kasvattamiseen. Siirtymä eristäytymisestä, mitä olette kokeneet tässä patriarkaalisessa ydinperheessä, kohti yhteisöllistä perhettä on kuoppainen. Siinä täytyy kohdata ne rajoitukset, joiden alaisuudessa olette eläneet, poistaa ne ja rakentaa uudelleen sellainen ympäristö, mikä on paras lapsille ja paras aikuisille, kun he vastaavat todelliseen kutsumukseensa maailmassa. Perimmiltään lapsille on parasta saada riittävästi rakastavaa ja turvallista huomiota aikuisilta - että he tuntevat jatkuvaa tukea ja että he voivat luottaa saatavillaan olevan jatkuvasti jonkun aikuisen.
Jotkut lapset huomaavat tulevansa yhdelle tai kahdelle vanhemmalle, joilla on resursseja ja todellinen kutsumus antaa huomiota lapselleen koko ajan, joten joillakin lapsilla paras tilanne on vain muutaman aikuisen kanssa - kolme, neljä rakastavaa aikuista antamassa heille huomiota. Useimmat lapset ja aikuiset huomaavat tulevansa parhaiten palvelluksi työskentelemällä ryhmässä, missä on 15-20 ihmistä - ihmistä joihin luotetaan, jotka ovat aidosti sitoutuneet toisiinsa ja lapsiin, jotta lapsen ympärillä on jatkuvasti aikuisia, joihin hän luottaa. Mutta aikuinen tuntee jatkuvasti vapautta panostaa lapseen tai siirtyä maailmaan tekemään muuta työtä. Tätä tapahtuu laajennetuissa perheissä, sitä tapahtuu naapurustoissa, sitä tapahtuu valituissa yhteisöissä, jotka perustuvat uskontoon tai johonkin muuhun pyrkimykseen tai organisoivaan tekijään.
Tätä te kaikki olette rakentamassa: kykyä erottaa, kuka on turvallinen ja kuka on jumalaisesti yhteydessä teihin, sekä kykyä vetää rajoja ja poistaa ne aikuiset, jotka eivät ole turvallisia lapsellenne. Teidän on silloin välttämätöntä kuunnella ja seurata omaa kutsumustanne, mihin saattaa sisältyä lasten kasvatusta tai jotain muuta tekemistä maailmassa. Tämä pätee sekä naisiin että miehiin. Miehet eivät biologisesti synny vähemmän kiinnostuneena lapsiin sitoutumisesta tai ajan viettämisestä heidän kanssaan. Itse asiassa, monet miehet syntyvät henkilökohtaisena kutsumuksenaan ja sopimuksenaan viettää suurimman osan ajastaan lastensa kanssa. Samalla tavalla naiset eivät biologisesti synny kutsumuksenaan viettää enemmän aikaa lasten kanssa. Sen sijaan tilanne on erilainen joka yksilöllä. Siksi on hyvin tärkeää, että toimitte siinä tilanteessa, joka kehittyy elämässänne, sen sijaan että yritätte pakottaa itsenne kahden vanhemman malliin tai pakotatte itsenne yhteisömalliin, joka ei tunnu oikealle.
Toimikaa elämässänne olevien ihmisten kanssa. Olettakaa, että ne ihmiset jotka tulevat elämäänne, ovat siellä syystä, ja käyttäen omaa logiikkanne ja intuitiotanne kehittäkää tunne siitä, onko jonkun ihmisen todella tarkoitus olla yhteydessä lapseenne vai ei. Käyttäkää neuvottelutaitojanne sitoutumissuhteeseen, missä tuo aikuinen esittää jotain roolia lapsenne elämässä. On kyse sitten teidän auttamisestanne viettämällä aikaa lapsenne kanssa tai tietynlaisen tuen antamisesta lapsellenne, niin huomaatte, että elämäänne tulee erilaisia ihmisiä eri suunnista osaksi sitä yhteisörakennelmaa, mikä auttaa teitä kasvattamaan lapsenne.
Näin ihmiskunta tulee kehittymään, erityisesti länsimaisissa kulttuureissa, jotka toimivat mallissa, joka perustuu "eristyneeseen" ydinperheeseen. Nämä suuntaviivat pätevät myös niihin yhteisöihin tai kulttuureihin, joissa laajennettu perhe on normina. On silti erittäin tärkeää, että tarkastelette niiden suhteiden vilpittömyyttä, joita lapsenne tulee kohtaamaan ja poistatte ne ihmiset tai luotte etäisyyttä niihin, joista aistitte, etteivät he ole terveellisiä teidän ja lapsenne kannalta.
Tämä on perimmäinen informaatio tässä: olette kaikki siirtymässä "avioliittosopimukseen" monien ihmisten kanssa - yhteisörakennelman kanssa, yksittäisen ihmisen sijasta. Tämä pätee riippumatta siitä, kasvatatteko lapsia vai ette.
Mitä opastusta teillä on ihmisille, jotka tutkivat suhteita yhden kumppanin mallin ulkopuolella? Näyttää siltä, ettemme usein onnistu yhden kumppanin kanssa. Eikö olisi vieläkin vaikeampaa olla kypsä, kunnioittava ja välittävä, kun on lisää ihmisiä mukana? Voiko se olla helpompaa?
Kun kuljette valaistumisen läpi, sydämenne laajenee ja tietoisuutenne laajenee, mikä tekee mahdolliseksi, jopa todennäköiseksi ja tärkeäksi, että laajennatte rakastamistapaanne. Laajentumista tapahtuu sekä rakastamisenne intensiivisyydessä että niiden ihmisten lukumäärässä, joihin rakastutte. Tämä pätee riippumatta siitä, määrittelettekö jonkin suhteen romanttiseksi vai ette.
Valaistumisenne edistyessä havaitsette väistämättä rakastumiskykynne laajentuvan. Vaikka voitte aina tuntea rakkautta ystävää, vanhempaa tai lasta kohtaan, tällaiset suhteet ovat aina olleet rajoitettuja. Olette nähneet ne vähäisemmiksi kuin romanttisen rakkauden. Olette luoneet ainutlaatuisen kokemuksen, mikä on määritelty yhteiskunnassa, erityisesti länsimaisessa, rakastumiseksi. Olette sallineet itsellenne romanttisessa tilanteessa kiihkeyden, missä antaudutte rakkaudelle. Sallitte rakkauskokemuksen tulla niin suureksi, että se pimentää muut asiat elämässänne ja sitä kutsutte rakastumiseksi. Rakastuminen tapahtuu silloin, kun VALITSETTE rakastuvanne. Annatte sen pimentää muut asiat, jolloin tuosta rakkauden tunteesta tulee ensisijainen kokemuksenne.
Kun kuljette valaistumisen läpi, huomaatte, että tuo rakastumisen kokemus, tuo rakastumisen tunne, ei enää sovi teillä vain yksittäiseen suhteeseen. Huomaatte tuntevanne tuota rakkautta monin tavoin ja monia ihmisiä kohtaan. Tunnette sitä ystäviänne ja rakkaitanne kohtaan, joskus jopa kadulla kohtaamianne vieraita kohtaan.
Tämä valinta rakastua ja elää rakkaudessa sisältyi vertauskuvaan hyvästä samarialaisesta uudessa testamentissa. Se on teema, mikä on esitetty monissa henkisissä tarinoissa. Se on tarina rakkauden valitsemisesta ensimmäiseksi, koska tunnette niin syvästi toista ihmistä kohtaan riippumatta siitä, tunnetteko hänet vai ette. Tähän tarinan totuus on, että kykenette antautumaan ja teidän on tarkoitus ihmisenä antautua rakkaudelle niin, että koette rakastumista koko ajan kaikenlaisissa eri tilanteissa. Tuosta tunteesta ja kaikista valinnoista, joissa antaudutte rakkaudelle sen sijaan, että peräännytte ja pitäydytte etäällä ihmisistä, tulee oleellinen elämänne kaikissa suunnissa. Se mikä oli ennen ainutlaatuista romanttisille suhteille, ei ole sitä enää. Tunnette tuon tunteen ja teette noita rakkauteen perustuvia valintoja yhden romanttisen suhteenne ulkopuolella.
Monilla teistä tämä johtaa vähäisempään kiinnostukseen romanttisia suhteita kohtaan. Toisilla se johtaa romanttisten suhteiden tai kumppanuuksien muodostamiseen useampien ihmisten kanssa ajan kuluessa tai joskus samanaikaisestikin. Se miten toimitte tässä, riippuu siitä, mitä olette täällä oppimassa ja mitä työstämässä. Tulette huomaamaan, että useammat ja useammat ihmiset ympäri planeettaa huomaavat kiintyvänsä ja sitoutuvansa, syvästi rakastuvansa, kahteen tai useampaan ihmiseen samanaikaisesti.
Tätä tapahtuu, koska sydämenne avautuu tällaiselle. Se antaa teille mahdollisuuden edistää omaa valaistumisprosessianne siinä mielessä, että silloin kun rakastutte kahteen tai useampaan ihmiseen samanaikaisesti, teillä on uusia valintamahdollisuuksia. Voitte lukkiutua kaksinaisuuteen, missä kuvittelette, että nuo kaksi ihmistä on laitettu toisiaan vastaan ja että rakkautenne on jotenkin rajallista, joten antaessanne rakkautenne yhdelle, katkaisette välinne toisen kanssa. Perimmiltään tämä saa teidät kaikki loukkaantumaan ja tuo valinta tekee teistä salailevan ja pelejä pelaavan - ja kaikkea vastaavaa. Tai voitte kokeilla astumista kaksinaisuuden ulkopuolelle. Myös tämä asettaa haasteita.
Voitte valita olevanne rehellinen tunteistanne jokaista mukana olevaa ihmistä kohtaan ja antaa heidän tehdä omat valintansa siinä, miten mukavalta heistä tuntuu olla yhteydessä kanssanne, kun olette rehellinen tunteista, mitä tunnette toisia kohtaan. Tulette huomaamaan, että jos olette niitä, joiden tarkoitus purkaa vanhoja romanttisia rajoja ja joiden on tarkoitus tutkia, miten voitte sitoutua elämänkumppanuuteen monien ihmisten kanssa samanaikaisesti, teitä vedettävän yhteen niin, että usein tuntiessanne rakkautta useampaa kumppania kohtaan, niin ainakin jollakin noista monista kumppaneista on kiinnostusta tutkia mahdollisuutta muodostaa romanttinen kumppanuus yksiavioisen suhdelaatikon ulkopuolella.
Monia teistä ei ole tarkoitettu työskentelemään monien kumppanien kanssa, mutta teidät on tarkoitettu astumaan romanttisen "juonen" tyrkyttämien rajoitusten ulkopuolelle. Tunnette olonne mukavammaksi valitessanne yksittäisen kumppanin romanttiseen tai seksuaaliseen sitoutumiseen, mutta huomaatte silti välttämättömäksi rakastua ei-romanttisesti tai ei-seksuaalisesti moniin muihin ihmisiin ja olentoihin elämässänne. Perimmiltään valaistuminen johtaa teidät vähentämään romanttisen rakkauden ainutlaatuisuutta, niin että tunnette rakastavan yhteyden kiihkeyttä monissa eri tilanteissa. Toinen tapa tämän sanomiseen on, että tunnette sydämenne avautuvan monille eri ihmisille ja tilanteille. Tunnette sydämenne särkyvän noiden ihmisten vuoksi, koska rakastatte heitä niin syvästi ja paljon. Jotkut teistä valitsevat jäävänsä yksittäiseen romanttiseen kumppanuuteen ja jotkut tutkivat ja kehittävät monia romanttisia kumppanuuksia.
Tärkeintä mitä voitte tehdä tässä valaistumisprosessissa liittyen romanssiin, on olla rehellinen itsellenne ja kumppaneillenne siinä, mitä tunnette ja mistä olette kiinnostunut. Kun kysyit tuosta kyvystä olla kypsä, kunnioittava ja välittävä suhteissa monien ihmisten kanssa, sanomme, että on erittäin tärkeää, että pyritte oleman kaikkia kolmea tilanteestanne riippumatta. Ne teistä joiden on tarkoitus olla yksittäisessä suhteessa tai joilla se toimii parhaiten, huomaatte, että tulee vaikeammaksi olla kypsä, kunnioittava ja välittävä, kun mukana on toisia kumppaneita.
Ne teistä joiden on tarkoitus tutkia monia kumppanuuksia tai joita se palvelee parhaiten, huomaatte, että kaksi kumppania joka ovat sitoutuneet teihin rehellisesti elämänpituiseen suhteeseen, voi tehdä lisää tilaa välittämiselle. Jos teillä on kolme tai useampia kumppaneita, huomaatte, että jos teistä kahdella on ristiriitaa, teillä on välittömästi käytettävissä välittäjä, joka rakastaa teitä kumpaakin, joka välittää teistä kummastakin ja joka voi auttaa teitä näkemään parhaan teissä kummassakin. Voitte kannustaa toisianne olemaan kypsiä, kunnioittavia ja välittäviä.
Astuminen kaksinaisuuden yhden kumppanin ulkopuolelle vaatii korkean tason kypsyyttä. Se vaatii korkean tason kunnioittamista ja välittämistä ja se vaatii paljon suurempaa luottamusta ja uskoa itseenne ja hyvin korkean tason rehellisyyttä tai läpinäkyvyyttä. Ei ole kehittyneempää, kun on useampia kumppaneita. Kyse on vain siitä, mitä sielunne on täällä työstämässä ja oppimassa.
Syy siihen, miksi Tiedoston pitäjät toivat keskusteluun ajatuksen monista kumppanuuksista, on se, että te kaikki olette hämärtämässä sen rajoja, mikä oli ennen hyvin ainutlaatuinen ja suljettu "romanssijärjestelmä". Te kaikki hämärrätte noita rajoja, koska sydämenne laajenee ja huomaatte, ettei romanttinen juoni enää tyydytä suurempaa kykyänne rakastaa.
-----------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti