9.1.2011

ROUNDUP-RIKKARUOHOMYRKYN GLYFOSAATTI & SEN VAIETUT EPÄKOHDAT


Maaseudun Tulevaisuus -lehti
27.7.2010
Markku Rämö, maatalous- ja ympäristötoimittaja



Glyfosaatin vaietut epäkohdat




Roundup ja sen rinnakkaiset glyfosaattia tehoaineenaan käyttävät valmisteet ovat maailman eniten myyty herbisidi eli rikkakasvihävite, jota esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ruiskutetaan suurilla traktorimuodostelmilla valtavilla yhden viljalajin tai soijapavun rannattomilla aavoilla.


Roundup-rikkakasvihävitettä valmistava Monsanto on monena vuonna markkinoinut tuotettaan biohajoavana ja ympäristöystävällisenä. Viljelijät ja pienpalstojen ylläpitäjät ovat tottuneet luottamaan yhtiön sanaan tämän glyfosaattia tehoaineena sisältävän torjunta-aineen ominaisuuksista.


Missourin yliopiston kasvitieteen laitoksen apulaisprofessori Robert Kremer ja yhdysvaltalaisen Purduen yliopiston kasvitautien laitoksella 20 vuotta glyfosaattia tutkinut emeritusprofessori Don Huber ovat havainneet glyfosaatin aiheuttavan maaperäbiologisia haittoja ja ei-toivottuja seurauksia viljelykasveille.


Roundupin myynti on moninkertaistunut Monsanton tuotua 1996 markkinoille glyfosaattia sietävät muuntogeeniset viljelykasvinsa, kuten Roundup-ready (RR) soijan, maissin ja puuvillan. Roundupia sietävien gm-kasvien ansiosta viljelijät voivat tehdä useita ruiskutuksia kasvukauden aikana.



Maatalouden kestävyys sekä eläinten
ja ihmisten terveys alttiina



  Lokakuussa 2009 ilmestyneessä maataloustieteellisessä julkaisuss”European Journal of Agronomy” D. Huber sekä G.S.Johal Purduen kasvitieteen ja kasvitautien osastoilta vahvistavat liittovaltion alueen glyfosaatin käytön pahentavan merkittävästi erilaisten satokasvien tauteja.
 
 
”Glyfosaatti heikentää kasvien puolustuskykyä tautien aiheuttajille ja taudeille sekä immobilisoi maassa olevat ravinteet kasveille käyttökelvottomiksi.”


Kirjoittajat toteavat glyfosaatin stimuloivan sienitautien, kuten Fusariumin kasvua. Tämä voi aiheuttaa vakavia vahinkoja kestävälle maataloudelle lukuisille lajikkeille, jotka ovat alttiita näille taudeille.


Tutkijat varoittavat vähättelemästä minkään kemikaalin mahdollisia spontaaneja sivuvaikutuksia, jotka tuhoavat maan hedelmällisyyttä ja vähentävät tuottavuutta sekä sadon ravintoarvoa. Vähättelyllä vaarannetaan kestävän maatalouden ohella eläinten ja ihmisten terveyttä.




Glyfosaatti mitätöi hivenaineiden vaikutuksia


Don Huber kertoo uransa alussa kiinnittäneen huomiota nähdessään ”take-all” (kaiken viejä) -sienitaudin lisääntyvän säännönmukaisesti vehnässä, johon edeltävänä vuonna oli käytetty glyfosaattia rikkaruohojen torjumiseksi. Tauti voi tuhota koko vehnäsadon.


”Koetin selvittää kyseisen taudin ja glyfosaatin syy-yhteyttä. Havaitsin glyfosaatin vähentävän mangaania kasveissa, joka on olennainen osa monien kasvien puolustusjärjestelmää joka suojaa kasveja taudeilta ja ympäristön stresseiltä.
Glyfosaatti kykenee mitätöimään kasvien mikroravinteiden, kuten mangaanin, kuparin, kaliumin, raudan, kalsiumin ja sinkin ravitsemuksellisesti funktionaaliset vaikutukset. Satokasvien ravitsemusarvo heikkenee, joka sittemmin heijastuu ihmisten ja eläinten terveyteen.”

40 kasvitautia glyfosaatista


Glyfosaatti vaimentaa rikkaruohojen puolustusmekanismit tasoittaen tietä maassa oleville taudinaiheuttajille, jotka suorittavat loppuun tappavan työnsä. Sama sienitautien vaikutustapa pätee myös satokasveihin.


Kasvitautien määrä on lisääntynyt yleisesti viimeisten 15–18 vuoden aikana. Neljä pääasiallista maaperän kasvintuhoojasientä ovat Fusarium, Phytium, Rhizoctonia ja Phytophthora, jotka aktivoituvat entisestään glyfosaatin käytön yhteydessä.


Homesienet, kuten Fusarium, tuottavat tietyissä
olosuhteissa mykotoksiineja, jotka ruokaketjuun
levitessään aiheuttavat sairauksia eläimille ja ihmisille.
Nämä ovat myös syöpää aiheuttavia.



Tähän asti glyfosaatin käytön yhteydessä on Huberin mukaan raportoitu 40 kasvitautia. Määrä kasvaa sitä mukaa kun ihmiset huomaavat glyfosaatin ja tautien yhteyden.

Siemenperunoiden tuho


Eräänä varoittavana esimerkkinä Huber kertoo vierailustaan 400 hehtaarin siemenperunatilalla Minnesotassa. Edeltävän vuoden Roundupia sietävän soijapavun jäljiltä siemenperunamukulat olivat siinä määrin glyfosaatin kyllästämiä, ettei niitä voitu sertifioida siemenperunoiksi.




Karjalle hedelmättömyyttä


Emeritusprofessori Huber toteaa glyfosaatin olevan kaukana ympäristöystävällisyydestä. Glyfosaatti on tärkein yksittäinen tekijä eräiden kasvien altistumisessa taudeille ja myrkyille.


Myrkylliset aineet voivat aiheuttaa vakavia terveysuhkia eläimille ja ihmisille. Nämä voivat tartuttaa kasvin juuret ja kukinnot tai tähkät leviten sitten muihin kasvinosiin.


Olkien myrkkypitoisuudet voivat olla kyllin korkeita saattaakseen nautakarjan ja siat hedelmättömiksi.



Niin voimakkaan mineraalikelaatin muodostajan kuin glyfosaatin päästäminen ruokaketjuun kerääntyäkseen rehuihin, elintarvikkeisiin ja tihkumaan juurien kautta pohjaveteen saattaa aiheuttaa merkittäviä terveysuhkia eläimille ja ihmisille. Huber perää lisää tieteellisiä arviointeja.


Mikroravinteista mangaani, kupari, kalium, rauta, magnesium, kalsium ja sinkki ovat olennaisia ihmisen terveydelle. Näitä kaikkia glyfosaatti näyttää vähentävän. Mineraaliravinteita on vähemmän glyfosaatilla käsitellyissä kasveissa kuin puhtaassa maassa. Seurauksena on ruokakasvien ravitsemuksellinen heikkeneminen.



Tiedon salailua


Allergisista reaktioista on niinikään raportoitu, kuten mahavaurioista, joita geenimuunneltu Roundupin sietokyvyn RR-geeni on aiheuttanut. Kyseinen geeni vähentää mikroravinteiden tehoa jopa 50 prosenttia sinkin ja mangaanin osalta.


Tämä ehkä on syynä satotappioihin, joista on raportoitu RR-kasvien yhteydessä. Näitä reaktioita on Huberin mukaan tarpeen tutkia perusteellisesti.


”Suurimmalta osalta tutkijoita tämä sektori on valitettavasti julistettu kielletyksi alueeksi. Heidän ei anneta tutustua ns. isogeenisiin linjoihin eli tavanomaisiin ja Roundupia sietäviin kasvilinjoihin, jotka muilta osin ovat samanlaisia.
Glyfosaattia ja gm-kasveja tuottava teollisuus ei anna riippumattomille tutkijoille tarpeellisia tietoja omista tutkimuksistaan”.


Julkisuuspolitiikassaan alan teollisuus näyttää omaksuneen salailun, tutkimustulostensa kosmeettisen sormeilun ja tuotteidensa turvalliseksi kehumisen toistamisen.


Huber ja Johal eivät koskaan ole luottaneet runsaaseen yhden kasvintuhoaineen käyttöön. Jos jatkamme glyfosaatin väärinkäyttöä, on vain ajan kysymys koska näemme vielä vakavampia kielteisiä seurauksia.


Lue myös:




1 kommentti:

Jouni Häkkinen kirjoitti...

Näin vaalien jälkeen täällä Suomessa Perussuomalaiset jyräävät. Me vihreät olemme yksin.