16.1.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
EIKÖ OLE KAMALAA -käänteissyndrooma
Kun seuraavan kerran seisotte jonossa, kuunnelkaa keskusteluja ympärillänne ja pankaa merkille, puhuvatko ihmiset siitä, miten huonosti asiat ovat. Se voi olla mitä tahansa: säätila, pitkä jono, nivelet, viimeisin hiustenleikkuu, lääkäri, mahahaava, työpaikka, vaimo, lapset, aviomies …
Ihmiset nauttivat usein kerääntymisestä valittamaan, miten kamalaa kaikki on. Näin tehdessään he vahvistavat olotilaansa (vetovoimanlaki näet).
He toistavat ajatuksiaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja magneetinomaisesti vetävät samanmielisiä ihmisiä tuskapyörteeseensä ja tekevät tuskastaan hyvin todellista.
Kun tästä tuskasta tehdään aina vain hallitsevampaa heidän ajatuksissaan ja elämässään, lopulta he kokevat vain sitä: tuskaa. Jos haluaisitte alkaa murtaa omia tuska-ajatusmallejanne, aloittakaa kuuntelemalla, mitä muut puhuvat. Teeskennelkää olevanne tiedemies ja pankaa merkille, miten se mitä he sanovat (ja siksi uskovat), vaikuttaa heidän kehoonsa, mieleensä ja tunteisiinsa. Tämän tekeminen antaa näkemystä omastanne.
Äskettäin osallistuin yhden oppilaan kotona juhlaan tärkeän tehtävän kunniaksi, jonka hän oli onnistuneesta suorittanut. Kun kiertelin siellä, pysähdyin kuuntelemaan erityisen kiinnostavaa keskustelua. Yksi mies kertoi fyysisistä kivuistaan ja säryistään hyvin yksityiskohtaisesti. Kuuntelija oli hyvin empaattinen ja jopa siirtyi lähemmäs puhujaa saadakseen paremman yhteyden ja jakaakseen omat sairautensa. Pian kummankin asento oli identtinen - käsivarret ristissä, jalat koukussa. Sattui olemaan yksi vaiva, mitä kuuntelijalla ei ollut ja mitä toinen kuvasi yksityiskohtaisesti.
Lopetettuaan murhetarinan kuuntelemisen kuuntelija sanoi ilme pettyneenä: "Voi, minulla ei ole sitä sairautta - vielä!!" Vielä! No, jos hän jatkaa sillä tavalla ajattelemista ja puhumista, minkä hän havainnollisti juhlissa, siihen ei tietenkään mene pitkää aikaa. Hän vastaanotti suurella avoimuudella ja innokkuudella riittävästi energiaa ja yksityiskohtia tuosta sairaudesta, että jos pieninkin oire joskus ilmaantuu, se voidaan helposti nimetä tuoksi sairaudeksi!
Olette ehkä myös kokeneet "eikö ole kamalaa" -käänteissyndrooman? Tätä ilmenee paljon harvemmin kuin ensimmäistä. Nimittäin "eikö ole kamalaa" -ajattelua tuetaan kulttuurillisesti ja sitä pidetään poliittisesti korrektina. Kokonaiset teollisuudenalat ovat riippuvaisia siitä. Kuvitelkaa jonkun toimistossanne kulkevan kaikkien osastojen läpi puhuen siitä, miten upealta hänestä tuntuu tänään, miten runsaasti hänellä on rahaa, miten hän on lähdössä superlomalle saarille ja miten hänellä oli juuri upea kuntoilusuoritus. Hyvin lyhyen ajan kuluessa tällä henkilöllä ei olisi enää ystäviä ja hän olisi juoruilun aihe. Ei vain ole hyväksyttävää puhua siitä, miten upeaa elämä on, mutta jos katsotte niitä hyvin harvoja, jotka tekevät sen, huomaatte yhden erittäin tärkeän asian heissä. He ovat onnellisia, terveitä, eloisia ja iloisia.
Oma ehdotukseni? Etsikää näitä harvinaisia lintuja. Ottakaa niistä kuva sielunne silmiin ja alkakaa tehdä samaa … siis jos haluatte myös olla onnellinen, terve, eloisa, vauras ja iloinen. Tai voin antaa teille sen lääkärin puhelinnumeron, jolla tuo "juhlapuhuja" käy usein. Olen varma, että tapaatte hänet hyvin pian.
Hän on 40-vuotias, joka näyttää 100-vuotiaalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti