8.1.2011

TAMMIKUUN KUUKAUSIVISIOITA: PALJASTUSTEN VUOSI

Kirjoittanut Dana Mrkich
3.1.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine



"Apokalypsi on jonkin paljastuminen, mikä on piilotettu valtaosalta ihmiskuntaa aikakaudella, jota on hallinnut valheellisuus ja väärinkäsitys, eli verho nostetaan."
- Wikipedia


Kuvitelkaa muurahaisyhteiskuntaa, joka on peitteen alla talon nurkassa. Niille on kerrottu, että tämä nurkka on koko maailma. Joka päivä muurahaiset tekevät askareitaan keräten ruokaa, varmistaen suojapaikan ja pitäen perheen lämpimänä. Jotkut muurahaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, onnellisia siinä, mitä heillä on. Toiset ovat hyvin turhautuneita, mutteivät usko voivansa tehdä asialle paljonkaan - heillähän on vain tietty määrä tilaa, minkä kanssa työskennellä. Muutamalla muurahaisella on suuria tavoitteita elämässään ja ne uneksivat suuremmista asioista. Ne eivät tiedä miksi, mutta niillä on aina ollut tunne, että on muutakin kuin tämä nurkka, jossa ne elävät. Ne eivät tiedä tarkkaan, miten päästä toiseen maailmaan, ja toiset muurahaiset nimittävät heitä hulluiksi, mutta niiden kehossa on jokin tietämys, mikä kertoo niille, että elämässä on muutakin se, minkä nyt voi nähdä.



Kasvava ryhmä muurahaisia on alkanut tökkiä reikiä peitteeseen ja kurkkia ulos. Ne voivat nähdä välähdyksiä jostain tämän peitteen ulkopuolella. Ne haluavat kertoa yhteisössään mahdollisimman monille: "Tulkaa katsomaan, täällä on jotain!" Vartijamuurahaiset eivät pidä tästä ja levittävät huhuja, että kapinalliset muurahaiset ovat hulluja. Johtomuurahaiset vaativat myös muutamien vangitsemista. Monet yhteisössä huutavat kapinallisille: "Shhh! Lakatkaa aiheuttamasta vaikeuksia. Teiltä saattaa mennä henki."



Johtomuurahaiset saavat nopeasti aikaan jakautumisen. Muurahaiset saadaan helposti hiljennettyä pelolla ja johtomuurahaiset huutavat, että oikeassa etunurkassa on jokin virus. Uteliaat muurahaiset kipittävät välittömästi takaisi peittonsa alle. Muurahaisia on helppoa myös häiritä ja niinpä johtomuurahaiset julkaisevat säännöllisesti uusia tosi-tv-ohjelmia "Unelmien poikamiesmuurahainen", "Katso muurahaisten vaihtavan elämiä" ja "Illan viihdettä: viimeisimmät juorut julkkismuurahaisista".



Nimittäin johtomuurahaiset tietävät, että on olemassa suurempi maailma, mutteivät ne halua yhteisön tietävän. Jos yhteisö tietäisi, niin johtomuurahaiset menettäisivät kontrollin. Yhdyskunta kumauttaisi peitteen pois päänsä päältä siinä samassa ja seisoisi hämmästelemässä todellisen maailman suunnattomuutta. Yhteisö haltioituisi ilosta ja onnesta uudessa vapaudessa ja rajattomissa mahdollisuuksissa, joita sen edessä on. Ne voisivat luoda paljon enemmän, kuin ne olivat aiemmin luulleet tai edes kuvitelleet. Niillä olisi yltäkylläinen pääsy kaikkeen, mitä ne tarvitsisivat. Niiden ei tarvitsisi enää tehdä töitä kuin orjat johtomuurahaisten rajoittavien sääntöjen alaisuudessa. Mikä innostavinta, ne havaitsisivat, etteivät ne ole ainoita maailmassa. On kokonainen universumi, joka on katsellut ja odottanut muurahaisten vapauttavan itsensä.



Monet universumissa ovat olleet surullisia nähdessään muurahaiset niin eristettyinä ja irti suuremmasta aidosta todellisuudestaan, mutta siinä on ollut tarkoitus. Joku ajatteli, että olisi mielenkiintoinen kokeilu katsoa, muistaisivatko muurahaiset myös peitteen alla, keitä ne ovat. Jotkut johtomuurahaisten esi-isät eivät ajatelleet paljon yhteisöä ja epäilivät muistamista vedoten siihen helppouteen, millä muurahaiset saatiin pois raiteiltaan pelolla ja triviaaleilla asioilla todisteina, niin että niiden todellinen luonne pysyi hukassa. Toiset esi-isät, suuremman yhteisön muinaiset esi-isät, uskoivat muurahaisiin, koska ne tiesivät, että nämä kallisarvoiset olennot olivat muutakin kuin vain muurahaisia. Ne olivat suuria, jumalaisia muurahaisia, joilla jokaisella oli syvällä sisällään muistoja siitä, keitä ne todella olivat. Ne tiesivät, että tulisi se päivä, jolloin jotain tapahtuisi, mikä auttaisi muurahaisia räjäyttämään peitteen pois, jotta ne voisivat ottaa paikkansa suuremmassa maailmassa, suuremmassa todellisuudessa ja suuremmassa universaalissa yhteisössä.



Liioittelua ihmiskunnan tarinasta vai sitten ei - näemme, kun löydämme lisää totuutta hyvin pian. Ihmiskunta on kuitenkin ollut näitä jumalaisia muurahaisia ja olemme olleet nyt useita vuosia tämän kauan odotetun päivän tai totuuden ajan koittamisen valossa. Vuonna 2011 näemme peitteemme räjähtävän pois ja se paljastaa kaiken, mikä oli valheellista nykytodellisuudessamme, ja samanaikaisesti kaiken, mikä on totta ja mahdollista uudessa ja suuremmassa todellisuudessamme.



Internet-muurahaiset, tähän mennessä huomattavimmin WikiLeaks, ovat aloittaneet verhon vetämisen sivuun osoittaen meille, että ne suuret miehet ja naiset joille olemme uskoneet maailmamme pyörittämisen, ovat vain sätkynukkeja, joiden naruista ovat vedelleet pienen mutta voimakkaan johtomuurahaisryhmän omahyväisyys. Nuo johtomuurahaiset ovat tulleet tiensä päähän. Niillä ei ole mitään paikkaa ja tehtävää uudessa todellisuudessamme. Uutta todellisuutta pyörittää kansa, kaikkien ihmisten suuremmaksi hyväksi.



Vuoden 2011 tapahtumia


Auringonpurkaukset



Alamme lukea enemmän auringonpurkauksista .

Kun saavutamme suuren 26000 vuoden syklin loppuhuipentuman, maa on asemassa, missä aurinkomme saa maksimimäärän valoa galaksimme suuresta keskusauringosta. Olen nähnyt tämän valon niin, että se on äärimmäisen korkeavärähteistä sähkömagneettienergiaa, mikä vaikuttaa henkilökohtaiseen sähkömagneettikenttämme ja laukaisee kykymme päästä tietoisuuden korkeammille tasoille (auttaen tehokkaasti meitä räjäyttämään rajoittuneen näkökulmapeittomme).


Se vaikuttaa myös voimaverkkoihimme ja kaataa elektroniikkaa, sähkövirtaa, teknologiaa, internetiä, navigointijärjestelmiä jne. tuntien tai viikkojen ajaksi. Se aiheuttaa kaaosta myös säätilaamme - ikään kuin säätilassamme ei olisi riittävästi ongelmia!


Tätä tapahtuu jo. Se ei ole mitään pelättävää, se on jotain, mihin pitää valmistautua ja perimmiltään jotain, mikä yhdistää meidät taas luonnollisiin resursseihin (sekä sisäisiin että ulkoisiin) enemmän kuin mikään muu tähän mennessä. Olemme niin irronneet aidoista voimalähteistämme, intuitiostamme, telepaattisista kyvyistämme, auringosta, ilmasta, tuulesta, maaperästä, maasta, vesistä, puista, että on aika yhdistyä uudelleen. On vanha Zen-sanonta: "Ennen valaistumista hakkaa puita ja kanna vettä. Valaistumisen jälkeen hakkaa puita ja kanna vettä."


Kuljeskelemme 10 "tee se itse" -kirjaa kassissamme tai omistamme kaksi taloa ja kolme autoa ajatellen olevamme menestyviä, mutta miten moni meistä osaa sytyttää nuotion tai kasvattaa omia vihanneksia? En usko, että meidän on ihmiskuntana alettava taas alusta, mutta uskon kyllä, että tulevien auringonpurkausten ja maanmuutosten aikana on jaksoja, jolloin meidän täytyy viettää muutama päivä tai viikko yhdistyen taitoihin ja resursseihin, joita meidän ei ole koskaan ennen tarvinnut ajatella.


Täällä Australiassa puolet Queenslandin osavaltiosta on tällä hetkellä veden peitossa tulvimisen vuoksi (Teksasin kokoinen alue), joten ei ole niin kummallista ajatella tämän tapahtuvan. Taas kerran, sitä tapahtuu nyt, tämä ei ole mikään tulevaisuuden ennuste. Niin haastavia ja katastrofaalisia kuin nämä tapahtumat ovatkin, niissä on aina positiivinen puoli.


Tällaiset tapahtumat tuovat ihmisiä yhteen, yhdistävät yhteisöjä ja sydämiä ja muuttavat ihmisten tärkeysjärjestystä, myös valtion menojen osalta. Oivallamme, missä kohtaa olemme eläneet tiedostamatta, missä emme ole tiedostaneet maan resurssien liikakäyttöämme ja miten yksinkertaisia vaihtoehdot ovat.


Huomautus Jelena Mrkichilta ( http://www.jelenamrkich.com/) Sydney Morning Heraldin artikkeliin auringonpurkauksista, joihin on linkki yllä ...




Tähtialukset



Alamme nähdä lisää tähtialuksia ja lukea havainnoista ja kokemuksista, joita julkaistaan lisää virallisista tiedostoista.
Tämä on parasta ja selkeintä filmiaineistoa, mitä olen tähän mennessä nähnyt tähtialuksista tai valoaluksista. Ottakaa pari minuuttia katseluun, se on upea!!




Se kuvattiin Glastonburyssa, Engalnnissa ja siitä kerrottiin australialaisessa dokumentissa, joka esitettiin äskettäin SBS:llä, "My mum talks to aliens" (= äiskä puhuu avaruusolennoille). Voitte katsoa dokumentin netissä www.sbs.com.au/documentary/program/mymumtalkstoaliens Sama alus otettiin videolle Brasilian yllä 18.12.2010.


On mahdollisesti satoja erilaisia olentoja toisilta planeetoilta ja tähtijärjestelmistä.


Ne eivät kuitenkaan ole voineet paljastaa itseään meille, kun olemme olleet tämän "peiton" alla. Niille jotka eivät ole kuulleet minun puhuvan aiemmin tästä aiheesta, se alue jolle menemme, kuulostaa tieteiskirjallisuudelta - tiedän - ja se kuulostaa hullulta - tiedän.


Mutta kaikki mitä kirjoitan alla, on informaatiota, mitä olen saanut intuitiivisesti elämäni aikana ja minkä ovat sitten vahvistaneet informaatio ja henkilökohtaiset selostukset, joista suuri osa on jo saatavilla internetissä. Nyt on aika puhua tästä.



On niitä, jotka ovat tehneet sopimuksia maailmanne eliitin kanssa salaisilla tasoilla ja antaneet teknologiaa ja vahvistuksia "Älkää huolehtiko. Pelastamme teidät, sitten kun ns. paska alkaa lentää" sekä tehneet kokeiluja ihmis-DNA:lla ja käyttäneet joitain maan resursseja.


Nämä olennot eivät ole kovin korkeaa värähtelyä ja perimmiltään he ovat uteliaita (jotkut voisivat sanoa kateellisia) ihmiskunnan kyvystä tuntea ja rakastaa, mihin he eivät pysty.



Ne joita kunnioitan suuresti, ovat todellista tähtiperhettämme:

 
lyyralaiset, arcturuslaiset (kuvassa alla), jotkut siriuslaiset, plejadilaiset (oikealla) ja muut hyvin korkealle kehittyneet, hyväntahtoiset, harmoniset ja rauhaa rakastavat olennot, joita on planeetan ympärillä nyt ja jotka voivat auttaa meitä, mutteivät voi tehdä sitä "pelastaja-asenteella".



Meidän on herättävä ja muistettava sisäinen voimamme, mikä oli koko jutun juoni.
 


Kuitenkin pulmana on ollut peitto päällämme!
Miten herätä, kun monet eivät edes käsitä nukkuvansa?



No, siksi asioista on joskus tultava vaikeita, ennen kuin ne tyyntyvät - usein emme muista, miten uidaan, ennen kuin alamme nieleskellä vettä. Alamme uida emmekä vain selviydy, vaan kukoistamme. Ja yhdistymme taas kerran galaktisten veljiemme ja sisariemme kanssa.


Jep, kuulostaa hullulta, jos tämä on teille uutta, mutta eikö teistä tunnu vielä hullummalta, että olemme miljardien planeettojen universumissa yksin??



28.10.2011



Tähän Maya-kalenteriekspertti Carl Johan Calleman on viitannut monta vuotta nykysyklin todellisena loppuna.


Se on lähin 13 AHAU (tavallaan Maya-versio joulukuun 31. päivästä) ennen Maya-kalenterin pitkän laskennan loppua (mikä osuu 21.12.2012), joten siinä olisi järkeä, että se on tämän syklin todellinen loppumispäivä.


Kumpaakin päivämäärää kannattaa tarkkailla, kuitenkaan ei kumpaakaan. Mitä tämä kaikki merkitsee?


Syklin loppumisessa ei ole kyse päivämäärästä, siinä on kyse suuresta aikaikkunasta, missä ilmestymme yhdeltä tietoisuustasolta toiselle. Olemme nyt tuossa ikkunassa.



"Todellisuudessa Maya-kalenterissa ei kuitenkaan ole kyse jostain, mikä tapahtuu yhtenä päivänä, vaan ihmiskunnan evoluution jumalaisen suunnitelman kuvauksesta, missä kvanttimuutokset kalenterienergioiden välillä synnyttävät tietoisuusmuutoksia. Näin ihmistietoisuus jatkaa muuttumista askel askeleelta tämän suunnitelman mukaisesti, kunnes tulemme luomisprosessin todelliseen loppupäivään, 28.10.2011. Tuona päivänä saavutetaan universumin korkein kvanttitila (13.13.13.13.13.13.13.13.13 13 AHAU), kun harmoniaa häiritsevät muutokset tulevat loppuunsa."
- Carl Johan Calleman (http://www.calleman.com/ )



Nollapiste



On mielenkiintoista nähdä, sattuuko yllä oleva päivämäärä vastamaan Gregg Bradenin nollapistettä - jolloin Schumann-resonanssi (maaäidin sydämensyke) saavuttaa maksiminsa 13 Hz, missä kohtaa maan magneettikenttä menee nollaan ( www.thecamino.com.ar/zeropointand.htm).



Jos tämä tapahtuu, "peitto" on poissa ja tuolla hetkellä saamme massiivisen valo- ja tietoisuusaallon (saamme jo ryöppyjä tästä). Tästä syystä viestit ovat ehkä sanoneet, että meidän on nostettava värähtelyämme tiettyyn aikaan mennessä - meidän pitäisi olla tietyllä tietoisuustasolla pystyäksemme vastaanottamaan tätä valoa tuhoutumatta. Tuolla tietoisuustasolla olisimme välittömän ilmentämisen tilassa, mikä on lisäsyy siihen, että on hyvin tärkeää puhdistaa tunne- ja ajatuskenttämme nyt ollaksemme mahdollisimman korkeassa värähtelyssä.



Nollapisteen sanotaan myös olevan aika, jolloin maan ydin lakkaa pyörimästä (teoriat vaihtelevat kolmesta päivästä kahteen viikkoon) ja sitten alkaa taas pyöriä toiseen suuntaan. Tämä aika on liitetty napamuutokseen, vaikka sen kertoo aika, onko tämä maantieteellinen fyysinen napamuutos vai tietoisuuden napamuutos (siirtyminen mielestä sydäntietoisuuteen).



Kun pääsemme nollapisteeseen, ilmeisesti puolet maailmasta olisi pimeydessä muutaman päivän ja toinen puoli valossa. Olen saanut voimakkaita viestejä kertoakseni ihmisille, että jos tämä tapahtuu, ei pidä pelätä - ei ole mitään pelättävää.


Se on luonnollinen tapahtuma - kuin auringonpimennys joskin kestoltaan pidempi. Aikana jolloin ihmiset eivät tienneet, mikä auringonpimennys on, he pelkäsivät maailman loppuvan tai jumalien rankaisevan heitä, koska aurinko näytti häviävän.


Niinpä jos meillä on muutaman päivän pimeys, monet pelkäävät, että se on loppu, muttei se ole.
Se on vain uuden alkumme alku.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Aika lennokasta tarinaa. Ainaski ois kiva uskoa tähän.