Kanavoinut ja kirjoittanut Jennifer Hoffman
Uutiskirjeestä 24.1.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Elämissä seuraatte etsijän polkua ja etsitte asioita, joiden toivotte antavan sitä rauhaa, mukavuutta ja lohtua, minkä muistatte henkikodistanne. Mutta elämänne voi tuntua loputtomalta etsinnältä, kun etsitte vastauksia asioista, jotka ovat kysymyksiä odottamassa vastaustanne. Ette voi löytää etsimäänne, koska ette oikeastaan tiedä, mitä etsitte - se on muistikuva tai tunne, mitä yritätte löytää maan päältä. Mutta se mitä etsitte, teidän täytyy luoda ja tuoda maan päälle.
Voitte etsiä rakkautta maailmasta, mutta maailma etsii rakkauden lahjaa, minkä te tuotte sille. Rauhaa ei ole maailmassa, koska te luotte rauhan ja maailma etsii rauhaa teistä. Etsiessänne iloa usein petytte joka kerta, koska ilo odottaa teitä luomaan itsensä. Ilo ei löydy vastauksena kysymykseenne - se on vastaus, jonka luotte salliessanne ilon olla energiana maan päällä. Etsijän polku loppuu, silloin kun hän käsittää yhden tärkeän totuuden - sillä joka esittää kysymyksen, on myös vastaus kysymykseen.
Miksi pyydätte universumilta vastauksia, kun teillä on etsimänne vastaus?
Se mitä haluatte joka kokemuksesta - oppitunnit jotka teidän on saatava, parannus joka on ulottuvillanne ja rauha ja ymmärrys mitä sielunne etsii - on jo jokaisessa kokemuksessa. Voitte mennä oppitunnista toiseen etsien vastauksia, mutta jokaisella oppitunnilla on vastaus teille - vain yksi vaaditaan.
Jokainen oppitunti on täydellinen kokemus, kun pysähdytte riittävän pitkäksi aikaa salliaksenne itsenne kuulla vastauksen. Ja tuo vastaus on aina sisällänne.
Valitsitte etsijän polun uskomuksestanne, että olette arvoton kokemaan ihmisyyttä Lähdeyhteytenne täyteyden kautta. Ego tuntee elämän etsijänä eikä voi kuvitella elämää, kun kaikkiin kysymyksiin on vastattu eikä ole enää kysymyksiä. Mutta tämä on ylösnousemuspolkunne ja korkeammissa ulottuvuuksissa ei ole kysymyksiä, kun elämästä tulee kehittyvän luomisen polku, jolla ette ole enää etsijä ja teistä tulee yhdistymisen avulla vastaus omaan etsintäänne. Universumin kanssaluojana luotte vastauksen jokaiseen kysymykseen, joten teidän ei tarvitse enää kysyä - voitte vain vastaanottaa.
Odottakaa parasta ja olkaa täynnä suuruutta
Olemme vuoden 2011 ensimmäisen kuukauden lopussa, jonka aikana olette ehkä nähneet muutoksia tapahtuvan elämässänne tai sitten ette. Jos ette, pysykää mukana, koska vuosi on vasta alussa. Haluamienne tulosten saaminen elämässä riippuu siitä, miten hallitsette odotuksianne ja osaatteko ajatella riittävän suuria täyttääksenne ne kengät, jotka haluatte luoda. Ei riitä, että uneksii suuria. Meidän täytyy olla myös suuria ajatuksia ja uskomuksia, meidän on oltava valmis ryhtymään suuriin ja rohkeisiin toimiin ja opittava odottamaan parasta sen sijaan, että pelkäämme pahinta tai tyydymme pieneen palaan, silloin kun oikeasti haluamme koko piirakan.
Rajoitamme itseämme hyvin monin tavoin, kun pelkäämme olla suuria ja kokea oman suuruutemme täyttä ilmaisua. Jokainen meistä voi muistaa tapauksen, missä elämä jonain haasteena, ihmisenä tai tilanteena muistutti meille monin tavoin, että "emme voi". Ja jokainen noista tapauksista aiheuttaa sellaista pelkoa, että se toistuu tulevaisuudessa. Mutta jos emme anna sille energiaa, voiko se tapahtua?
Luommeko tarkoituksella sen, mitä pelkäämme, rajoittamaan itseämme kokemasta lisää sitä, mitä pelkäämme?
Odotusten hallitseminen on konstikasta, koska meillä on taipumusta odottaa tiettyjä lopputuloksia sen sijaan, että odotamme "tätä tai jotain parempaa". Ja meillä on taipumusta myös valmistautua pahimpaan ihmeiden sijasta. Silloin kun tuomitsemme lopputuloksen ja sitten itsemme sen luomisesta, tukimme suuruutemme virtaamisen, rajoitamme itseilmaisuamme ja tunnemme olevamme jumissa, koska energia elämässämme ei voi liikkua niin, miten se haluaa ja miten sen tarvitsee liikkua. Jokainen sielunne osa haluaa kokea suuruutensa ja odottaa vastausta kutsuunsa. Oletteko kuulolla?
Voitteko nähdä itsenne suurena kaikessa, mitä tahansa teette?
Ei niiden lopputulosten näkökulmasta, joita teillä on tällä hetkellä, vaan siitä näkökulmasta, että luotte suuren todellisuuden sisäisestä suuruudestanne. Se on jo siellä, teidän ei tarvitse tehdä mitään sen luomiseksi. Teidän täytyy vain yhdistyä siihen ja sallia sen ilmaista itseään. Se voi näyttää valtavalta tehtävältä, mutta se on oikeastaan vaivatonta, kun lakkaatte rajoittamasta itseänne ajattelemalla pieniä, muistuttamalla itseänne menneisyydestä ja estämällä energiaa virtaamasta, kun se haluaa liikkua laajasti. Tämä on teille vuosi olla suuri ja kokea suuruutenne täysin, joten olkaa valmis ajattelemaan ja uneksimaan suuria ja luotte todellisuuden, mikä sopii yhteen suurten ajatustenne kanssa.
Miten suuri tuo ongelma on?
Tuli upeaa palautetta tämän viikon ylösnousemusoivallukseen otsikolla "Tie on selvä - on vain päästävä sille" (voitte lukea niitä Facebook-fanisivultani). Tarina kertoo siitä, miten puhdistin pitkän ja lumisen ajotieni (avun kera) ja mitä opin tuon kokemuksen aikana siitä, miten ylittää kokemansa ylivoimaisuuden, silloin kun kohtaa suuren tehtävän eikä tiedä, mistä tai miten aloittaa. Kun kohtaamme suuren ongelman, ensimmäisenä voimme kysyä, miten suuri se oikeasti on?
Totuus siitä, miten suuri jokin oikeasti on, on suhteessa ihmiseen. Esimerkiksi päivällisen laittaminen 12 henkilölle näyttäisi mahdottomalta sellaiselle, joka ei osaa laittaa ruokaa. Mutta jollekin joka osaa, se on melko helppoa. Muutama kuukausi sitten olin lähdössä kotoa, kävelin autotalliin ja huomasin, että autonrengas oli tyhjä. En menisi minnekään, ennen kuin rengas oli vaihdettu, ja vaikka osaan tehdä sen, autoni renkaat painavat yli 30 kiloa kappaleelta ja se on liian raskasta minulle.
Tilanne näytti toivottomalta ja olin valmis itkemään (mikä ei olisi auttanut renkaan vaihdossa). Vaihtoehtoinani oli vaihtaa rengas itse, jotta voisin ajaa huoltoasemalle, tai saada joku auttamaan. Oli keskipäivä ja kaikki naapurini olivat poissa. Niinpä soitin autovakuutusagentilleni saadakseni hinausfirman nimen ja nainen siellä sanoi, että hän soittaisi jonkun minulle ja se olisi ilmaista, koska tuo palvelu sisältyi vakuutukseeni. Vau, se oli yllätys. Hinausauton kuljettaja vaihtoi renkaan alle 15 minuutissa. Minun valtava ongelmani oli hänelle vain yksi huoltosoitto. Ja hän sanoi sen olleen helppo homma, koska auto oli lämpimässä ja kuivassa tallissa. Itse asiassa, hän oli kiitollinen saadessaan niin helpon huoltosoiton! Kuvitelkaa sitä.
Mitä "suuri" merkitsee sinulle? Miten tiedät, miten suuri sen on, ja onko se niin suuri, kuin ajattelet sen olevan?
Joskus se mitä pidämme ylivoimaisen mahdottomana, on jotain, joka ylittää kykymme vain tuolla hetkellä, ja sillä on lahjana meille oman energiamme laajentuminen. Kysymys kuuluu, mitä meidän täytyy oppia voittaaksemme tuon tilanteen ja luodaksemme tavan ratkaista sen. Tämä voi merkitä jonkin uuden opettelua tai avun pyytämistä ja universumin sallimista auttaa meitä.
Mikä suuri ongelma on edessäsi tällä viikolla? Miten suuri se on ja mikä sen lahja on sinulle? Miten voit luoda ratkaisun kanssaluomalla vaivattoman polun sille tielle, jonka tiedät jo selvitetyn sinulle?
Kunnioittamiskysymys
Kaikki indigot joiden kanssa olen tekemisissä - kaiken ikäiset - haluavat yhtä asiaa suhteistaan ja se on kunnioitus. He haluvavat saada tunnustusta lahjoistaan ja kyvyistään, ilmaista itseään vapaasti ja tulla kuulluksi. Ja usein he saavat kaikkea muuta ja usein tapahtuu aivan päinvastoin - kukaan ei anna tunnustusta tai ymmärrä heitä, heidän ilmaisuaan rajoitetaan tahallisesti eikä kukaan kuuntele heitä tai halua kuunnella. Mikseivät he saa yhtään kunnioitusta? Tämä liittyy siihen, mitä toiset tuntevat voimasta, koska indigot ovat voimakkaita ihmisiä ja riippumatta siitä, ilmaisevatko he sitä vai eivät, kaikki tuntevat heidän voimansa.
Yksi aikuinen indigoystäväni on hiljainen ja ystävällinen mies. Mutta hänen voimansa voi nähdä vain katsomalla häntä. Ja jokainen kunnioittaa hänen voimaansa ja pitää etäisyyttä, vaikka hän on aina mukava ihmisille. Hän ei ymmärrä, miksi ihmiset kohtelevat häntä niin. Silloin kun ihmiset näkevät voimaa, he ajattelevat ihmisiä, jotka ovat väkivaltaisia, hyväksikäyttäviä ja käyttävät voimaansa väärin toisiin ihmisiin. Heillä ei ole kokemusta voimasta, jota käytetään positiivisesti, ja heille se on jotain, mitä heidän pitäisi joko pelätä tai välttää.
On turhauttavaa olla väärinymmärretty ja miten indigot usein ilmaisevat turhautumistaan? Olemalla vihaisia.
Niinpä silloin ihmiset näkevät vihaisen ja voimakkaan ihmisen ja he pysyttelevät vielä kauempana tai reagoivat suuttumalla itse. Nyt tilanne on muuttunut kunnioituksen haluamisesta sen vaatimiseksi ja se on umpikuja, missä kukaan ei voita. Mutta on ratkaisu ja indigojen on käytettävä sitä, koska he valitsivat tämän tilanteen auttamaan itseään oman voimansa käytössä ja haluamansa kunnioituksen saamisessa.
Indigot eivät voi vaatia kunnioitusta, mutta he voivat avata tuon oven käsittämällä, että toiset näkevät heidän voimansa ja voivat pelätä sitä. Turhautuminen tai suuttuminen ei nopeuta prosessia.
Onko tuon ihmisen kunnioitus ja hyväksyntä todella välttämätön?
Onko toisten todella tärkeä antaa tunnustusta heille ja jos on, niin miksi?
Voivatko he siirtyä eteenpäin ilman sitä ja tietää, että se minkä indigot näkevät hyväksymättömyytenä tai epäkunnioituksena, on itse asiassa voiman pelkoa?
He saavat kunnioitusta, mutta eivät aina niiltä ihmisiltä, joita he haluavat tai vaativat sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti