09.07.2010
Euroopan neuvosto on julkaissut väliraportin H1N1-pandemiahuijauksesta ja sen seurauksista eurooppalaiselle terveydenhuollolle. Raportti käsittelee varsin kattavasti huiputuksesta hyötyneet tahot, hallituksiin kohdistetun painostuksen, testaamattomien rokotteiden haittavaikutukset, median sensaatiohakuisen ja pelottelevan uutisoinnin sekä totaalisen läpinäkyvyyden puutteen ja vastuun siirtelyn jokaisella tasolla -kaikilla tahoilla- pandemian käsittelyssä.
Raportti tekee myös selväksi sen tosiasian, että mitään pandemiaa ei ollut.
Euroopan unionin tartuntatautiviraston (ECDC) joulukuun 2009 raportin mukaan kuolleisuus oli ollut teollisuusmaissa useimpien arvioiden mukaan alle 0,02 % sairastuneista. Varhaisten, heinäkuun 2009 tietojen mukaan koko maailman letaliteettiluku olisi ollut 0,6 % ja luvun vaihteluväli eri maiden välillä 0,1–5,1 %. Tavallinen influenssa tappaa joka vuosi 250 000–500 000 ja sairastuttaa vakavasti 3–5 miljoonaa ja tartuttaa 5–15 % väestöstä.
Salaliittoteorioita, kuittaa WHO kyselijöille
WHO:n tapa hoidella pandemiaa on johtanut moniin tutkimuksiin: Euroopan neuvosto, Euroopan parlamentti ja myös WHO itse tutkivat lääketeollisuuden vaikutusta WHO:n päätöksiin.
WHO:n sisäisen tutkinnan suorittaa ryhmä, jota johtaa Harvey Fineberg, US Institute of Medicinen johtaja. Raportin odotetaan valmistuvan ensi vuonna. Tutkinnan kohteena ovat mm. WHO:n hätätilakomitean toiminta ja IHR-säännöt (International Health Regulations), joiden nojalla valtiot voivat pakkorokotuttaa kansalaisensa. Suomi on yksi IHR-sopimuksen allekirjoittaneista valtioista.
Kuinka riippumaton WHO:n oma tutkimus on? 13 ryhmän 29 jäsenestä kuuluu IHR-ryhmään ja yksi hätätilakomiteaan.
WHO:n puhemies Gregory Hartin mukaan Margaret Chan, WHO:n pääjohtaja, on ”omistautunut läpinäkyvyydelle.” Kuitenkin WHO on toistuvasti kieltäytynyt antamasta eturistiriitalausuntoja julkisesti tutkittaviksi tai kommentoimasta muita ilmenneitä kytköksiä.
BMJ ja Tutkivan Journalismin yksikkö
Kesäkuun 3. 2010 julkaistiin myös (kirjoittajat Deborah Cohen ja Philip Carter) British Medical Journalin (BMJ) ja tutkivan journalismin yksikön (the Bureau of Investigative Journalism) yhteistyönä laadittu raportti, joka alkaa:
“Avaintutkijat, jotka neuvoivat WHO:ta influenssapandemiaan varautumisessa ovat tehneet työtä palkkioita vastaan myös lääkeyhtiöille, jotka hyötyivät suoraan tutkijoiden valmistelemasta ohjeistuksesta. Näitä taloudellisia kytköksiä ei koskaan otettu avoimesti esiin WHO:n taholta. WHO on myös ohittanut kaikki kyselyt WHO:n toiminnasta pandemian käsittelyssä ja kuitannut ne salaliittoteorioina.”
Vuosi sitten pandemiajulistuksen jälkeen WHO:lta neuvoja vastaanottaneet hallitukset, yrittävät nyt purkaa rokoteostosopimuksiaan. Miljardien dollarien arvoiset varastot oseltamiviiria (Tamiflu) ja zanamiviiria (Relenza) seisovat tyhjän panttina varastoissa ympäri maailmaa, rokotteista puhumattakaan.
Euroopan neuvostolle tehtyä tutkintaa johtanut brittiläinen parlamentaarikko Paul Flynn toteaakin, että:
“Päätöksenteko A/H1N1-kriisin ympärillä on vailla kaikkea läpinäkyvyyttä. Jotkin pandemian seuraukset ovat dramaattisia: perusterveydenhuollon sekaantuminen ja laiminlyönti ympäri Eurooppaa, suunnattomien rahasummien haaskaus, pelon lietsonta ihmisissä ja terveysriskien luominen testaamattomien rokotteiden ja lääkkeiden kautta, vain muutamia seurauksia mainitaksemme. Terveysviranomaisten tulee tutkia tarkkaan kaikki seuraamukset jotta yleisön luottamus heidän päätöksiinsä voidaan palauttaa.”
Tämä läpinäkyvyyden puute -yhdessä todistettavasti muutetun pandemiamääritelmän kanssa- sekä WHO:n haluttomuus vastata kysymyksiin ovat syy salaliittoteorioihin. WHO:n pandemiamääritelmän sanamuoto oli vuosien ajan ”aiheuttaa valtavan määrän kuolleita ja sairastuneita” mutta toukokuun alussa 2009 WHO poisti tämän kohdan pandemiamääritelmästä.
Toinen tekijä salaliittoteorioiden syntyyn on tapa, jolla riskistä kerrottiin. Kukaan ei kiistä kommunikaation vaikeutta epävarmassa tilanteessa. Mutta…
Gerd Gigerenzer, Max Planck-instituutista Saksassa (the Centre for Adaptive Behaviour and Cognition) sanoo:
”Ongelma ei ole niinkään se, että epävarmuudesta tiedottaminen on hankalaa vaan se, että tilanteen epävarmuudesta ei tiedotettu lainkaan. Ei ollut olemassa yhtään tieteellisesti pätevää perustetta WHO:n arviolle kahdesta miljardista sairastuneesta, ja tiesimme hyvin vähän tai emme lainkaan rokotteiden haittavaikutuksista.
WHO piti edelleen kiinni arviostaan kahdesta miljardista sairastuneesta vaikka talvikausi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa osoitti, että vain yhdestä kahteen henkilöä tuhannesta sairastui. Sen lisäksi WHO muutti pandemiamääritelmää.”
ESWI
BMJ:n raportin mukaan Euroopan neuvoston kritiikki voidaan jäljittää vuoteen 1999, käännekohtaan ”influenssamaailmassa”. Sen vuoden huhtikuussa WHO -Hong Kongin lintuinfluenssan jälkimainingeissa- alkoi järjestäytyä pelättyä pandemiaa vastaan. Se laati silloin ns. avaindokumentin, Influenza Pandemic Plan: The Role of WHO and Guidelines for National and Regional Planning.
Aivan pienellä em. dokumentissa lukee ”R Snacken, J Wood, L R Haaheim, A P Kendal, G J Ligthart, and D Lavanchy prepared this document for the World Health Organization (WHO), in collaboration with the European Scientific Working Group on Influenza (ESWI).”
Se mitä ei sanota on, että ESWIn toiminnan rahoittaa kokonaisuudessaan Roche ja muut influenssatuotteiden valmistajat.
René Snacken sekä Daniel Lavanchy olleet tavalla tai toisella Rochen tai jonkin muun lääkeyhtiön palkkalistoilla dokumentin kirjoittamisen aikaan. WHO:n päätöksentekoon pandemia-asioissa vaikuttaneet Karl Nicholson sekä Abe Osterhaus ovat hekin netonneet lääkeyhtiöiltä erilaisia palkkioita konsultoinneista.
ESWI:llä on WHO:n lisäksi kytköksiä myös Robert Koch -instituuttiin ja European Centre for Disease Prevention and Control´iin, muiden ohella.
ESWIn vakuuttelut tieteellisestä riippumattomuudesta ovatkin kyseenalaistettavia sen 100 %:sesti lääketeollisuudelta saaman rahoituksen takia.
Yksi ESWIn toimenkuvaan kuuluvista asioista on poliitikkojen lobbaaminen.
ESWIn prepandeemisessa work-shopissa (2009) professori Osterhaus sanoi: ”Voin kertoa että ESWI työskentelee poliitikkoihin vaikuttamisen kanssa intensiivisesti. Meillä on kontakteja MEPpeihin ja kansallisiin poliitikoihin. Jos heitä ei vakuuteta, mitään ei tapahdu.”
Ryhmän suosituksissa vuosille 2006-2010 erityisesti painotetaan että ”hallituksen edustajien tulee rohkaista lääketeollisuutta suunnittelemaan rokotetuotantokapasiteettiaan etukäteen” ja ”rohkaista ja tukea pandeemisten rokotteiden tutkimusta ja kehittelyä” sekä ”kehittää antiviraalien varastoimista”. ESWI lisäsi myös, että ”hallituksen edustajien tulee tietää että influenssarokotteiden ja antiviraalien käyttö on turvallista ja siunauksellista.” ESWI suositti myös verkostoitumista teollisuuden kanssa etuostooikeuksien saamiseksi.
Sillä välin Rochen oma markkinointistrategia painottaa kuinka tärkeää ”on löytää uskottavia kolmansia osapuolia toimimaan puolestapuhujina ja lisäämään tietoisuutta Tamiflun siunauksista.” kertoo BMJ:n raportti.
Food and Drug Administration (FDA), USA
Samaan aikaan kun symposiumeissa kohistiin uusista flunssalääkkeistä, FDA oli vähemmän innoissaan. Zanamiviiri (Relenza) hyväksyttiin USAssa 1999.
Tri Michael Elashoff, FDA:n entinen työntekijä kertoo FDAn alunperin hylänneen zanamiviirin koska se oli tehoton.
Tri Elashoff´in yhteenvedon jälkeen FDA äänesti 13-4 zanamiviria vastaan. Sitä ei pidetty lumelääkettä tai paracetamolia sisältäviä lääkkeitä kummempana teholtaan. Turvallisuusanalyysi osoitti kuitenkin että huolenaiheita sensijaan oli. Siitä huolimatta FDA:n johto päätti olla huomioimatta komitean suositusta jättää lääke hyväksymättä.
Cochrane-ryhmä (the Cochrane Collaboration) on ilmoittanut, että tuotteen tehoa on mahdoton arvioida koska heille ei anneta raakadataa tutkittavaksi.
European Medicines Agency (EMA)
Euroopassa EMEA (nyk. EMA) oli yhtä lailla huolestunut oseltamiviirista. Pekka Kurki Suomen Finnish Medicines Agencysta (FIMEA) kertoo: ”Arviomme hyödyistä ja haitoista oli hyvin samankaltainen kuin Cochrane Groupin vuonna 2009. Tamiflulla oli vaikutusta flunssaan, mutta ei mitenkään merkittävää.”
Kaksi mielipiteitään EMEAn lisenssiprosessin aikana tarjonnutta eksperttiä löytyy Rochen markkinointimateriaaleista: Annike Linde ja Rene Snacken. Snacken toimi samaan aikaan myös ESWIssa ja Belgian terveysministeriössä. Hieman myöhemmin hänestä tuli vanhempi asiantuntija the Preparedness and Response Unitiin, European Centre for Disease Prevention and Control´issa. Annike Linde toimii Ruotsin tartuntatauti -instituutissa (Swedish Institute for Infectious Disease).
BMJ:n mukaan EMEAlta, Lindelta tai Snackenilta ei ole saatu vastausta kysymykseen ”Kerroitteko EMEAlle kytköksistänne Rocheen, kun annoitte asiantuntijalausuntonne EMEAlle ko. flunssalääkkeestä?”
Suuntaviivojen kehittelyä
Lokakuussa 2002 WHO kutsui kokoon ryhmän influenssaeksperttejä Geneven päämajaansa. Tarkoituksena oli luoda suuntaviivat rokotteiden ja antiviraalien käytölle pandemian varalta. Mukana kokouksessa oli Rochen ja Aventis Pasteurin edustajat sekä kolme eksperttiä, jotka olivat antaneet nimensä käyttöön oseltamiviirin markkinoimiseksi (professorit Karl Nicholson, Ab Osterhaus ja Fred Hayden).
Kaksi vuotta myöhemmin WHO julkaisi tuon tapaamisen tuloksena raportin WHO Guidelines on the Use of Vaccines and Antivirals during Influenza Pandemics 2004.
Erityisohjeistuksen antiviraalien käytöstä Considerations for the Use of Antivirals During an Influenza Pandemic oli kirjoittanut Fred Hayden. Professori Hayden sai tuohon aikaan rahaa Rochelta sekä luennoimisesta että konsultoinnista. Samaan aikaan hän sai rahaa myös GlaxoSmithKlinelta.
Professori Haydenin kirjoittama ohjeistus sanoo mm. ”Maiden tulisi varautua antiviraalien saatavuuteen pandemian varalle. Maiden, jotka tukeutuvat pandemian torjunnassa antiviraaleihin, on syytä harkita antiviraalien varastoimista ennakkoon koska nykyisellään saatavuus on rajallinen.”
Edellisenä vuonna Professori Hayden oli eräs kirjoittajista Rochen kustantamassa tutkimuksessa, joka väitti oseltamiviirilla saavutettavan jopa 60% vähennys sairaalapäivissä. Tämä väite olikin eräs merkittävä tekijä oseltamiviirin myynnissä. Cochrane Collaboration ei kyennyt todentamaan väitettä omilla tutkimuksillaan.
WHO:n oseltamiviirin suosiminen ei jäänyt Rochelta huomaamatta. ESWIn vuonna 2005 Maltalla pidetyssä konferenssissa oli konferenssin pääohjelmassa mainos ”Antiviraalit ovat pääkeino pandemian torjunnassa ja Roche työskentelee hallitusten vastuullisena kumppanina auttaakseen niiden pandemiasuunnittelua” Sitaatin lähde on WHO Global Influenza Preparedness Plan
Myös kaksi muuta WHO:n vuoden 2004 ohjeistuksen kirjoittajaa on saanut palkkioita lääkeyhtiöiltä, myös ohjeistuksen kirjoittamisen aikaan. Tri Arnold Monto moneltakin lääkeyhtiöltä. WHO:n ohjeistuksessa tätä ei mainita.
Professori Karl Nicholson kirjoitti kolmannen osion, Pandemic Influenza. Hän sai rahaa mm. Wyethilta, Chironilta ja Berna Biotechilta. Ohjeistuksessa tätä ei mainita.
BMJ:n raportin mukaan ei WHO eikä WHO:n käyttämät ekspertit eivät maininneet sidoksiaan. Ei ole tiedossa, kerrottiinko näistä kytköksistä yksityisesti eri maiden hallituksille.
Tämä tilanne on pahin mahdollinen WHO:lle, sanoo professori Chris Del Mar, joka on Cochrane Review´in kirjoittaja ja expertti joka kuuluu WHO:n SAGE-ryhmään (Strategic Advisory Group of Experts on Immunization). SAGEen kuuluu myös THL:n Juhani Eskola, jonka johtama osasto tekee työtä sikainfluenssapiikki Pandemrixin valmistajalle GlaxoSmithKlinelle.
”Jos osoittautuu että WHO:n ohjeistuksen kirjoittajat jotka suosittivat tiettyjen lääkkeiden käyttöä, saivat samaan aikaan rahaa lääkettä valmistavilta yhtiöiltä, on se tuomittava mitä jyrkimmin.” toteaa Chris Del Mar.
Hätätilakomitea – Emergency Committee
Hätätilakomitean 16 jäsenen henkilöllisyys ei ole tiedossa WHO:n ulkopuolella. Tämä salainen komitea ohjaa WHO:n päätöksiä pandemioiden suhteen – myös siinä, milloin pandemia on ohi. Pandemiajulistus on yhä voimassa, ainakin heinäkuulle 2010.
The BMJ/The Bureau voi vahvistaa että Dr Monto, Dr John Wood ja Dr Masato Tashiro ovat Hätäkomitean jäseniä.
BMJ:sta löytyy myös suomalaisen Rokotusinfo ry:n puheenjohtaja Jyrki Kuoppalan kertomus THL:n ja lääkeyhtiöiden rahoituskytköksistä. THL:n toimintaa rahoittaa Suomen valtio 1 miljoonalla eurolla, sikainfluenssarokote Pandemrixin valmistaja GlaxoSmithKline 6 miljoonalla eurolla. Loput rahoituksesta tulee muille lääkeyhtiöille tehdystä tutkimustyöstä.
THL hyödyntää rokotetutkimuksissaan suomalaisia lastenneuvoloita: lapsilla tehdään rokotteilla kliinisiä kokeita.
Suomen THL oikeudessa
THL:sta vaaditaan oikeusteitse luovuttamaan mm. sikainfluenssarokotteen koostumustiedot. THL kieltäytyy liikesalaisuuteen vedoten. Näin ei täyty ehto siitä että rokotteen ottajan tulee olla täysin tietoinen valintansa mahdollisista seurauksista ja ne tietäen hän ottaa rokotteen vapaaehtoisesti (ns. informed consent-pykälä). Jutun käsittely on kesken Turun hallinto-oikeudessa. Asia on ollut oikeudessa jo yli puoli vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti