EU:N HILJAINEN VALLANKAAPPAUS

KEPA / Toni Sandell 
3.5.2011


EU:ssa viimeistellään taloushallinnon pakettia, joka tarkoittaa valtavaa vallansiirtoa jäsenmaiden parlamenteista Euroopan komissiolle

— ehkä EU:n historian suurinta ja varmasti vaietuinta




Naomi Klein esitteli muutama vuosi sitten shokkidoktriinin käsitteen. Klein käy "Tuhokapitalismin nousu" -nimellä suomennetussa poleemisessa kirjassaan läpi esimerkkejä siitä, kuinka kriisin hetkellä talouselämä ja poliittinen eliitti onnistuvat ajamaan läpi uudistuksia, joilla pyritään demokraattisen vallan sekä julkisen markkinaohjailun kuristamiseen.



Nyt talousshokin hetkellä jyrätään valtavaa mullistusta Euroopassa, kun EU lyönee kesäkuussa lukkoon radikaaleja uudistuksia, joita ei hyväksyttäisi ilman talous- ja velkakriisin luomaa "hätätilaa" – tai ainakin niistä olisi keskusteltu.


EU on nimittäin isolla kouralla siirtämässä jäsenmaiden budjetti- ja talouspolitiikkaa koskevaa päätösvaltaa kansallisilta parlamenteilta Euroopan komissiolle. Samalla valta siirtyy yhä kauemmas demokraattisesta valvonnasta, sillä edes Euroopan parlamentille ei jää sanansijaa.

***

"Käynnissä on hiljainen vallankumous", sanoi komission puheenjohtaja Manuel Barroso jo viime vuoden kesäkuussa ja lisäsi toivovansa, että jäsenvaltiot todella ymmärtävät, mistä tässä on kyse.


Euroopan komissio on saamassa vallan arvioida kansallisia budjetteja ja soveltaa kovempia rangaistuksia, jos periaatteita ei noudateta. Paketissa on myös koko euromaiden talouspolitiikkaa koskevia ohjeistuksia esimerkiksi eläkeiän nostosta, keskitettyjen palkkaneuvottelujen purkamisesta, palkkojen irrottamisesta nostoindekseistä sekä epäsuoriin veroihin siirtymisestä.


Tulevaisuudessa ehdot voivat periaatteessa olla mitä vain, sillä niiden tulkinnan määrittelevät komissio ja neuvosto matkan varrella, suljettujen ovien takana. Myös rangaistuksista ollaan sopimassa. Jos eurovaltio ei noudata komission antamia suosituksia, komissio voi määrätä sakon, joka vastaa 0,1—0,3 prosenttia valtion bruttokansantuotteesta. Neuvosto voi pyörtää päätöksen vain kahden kolmasosan pikapäätöksellä

***

Kyseessä on valtava muutos, sillä ennen EU:n valta rajoittui tilanteeseen, jossa jäsenvaltion budjettivaje ylitti kolme prosenttia tai julkinen velka 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Silloinkin rangaistuksesta piti päättää erikseen jäsenmaiden enemmistöllä.

Komission ja neuvoston kannoista saa yleensä tarkan kuvan jo varhaisessa valmisteluvaiheessa lukemalla elinkeinoelämän keskusliittojen EuroBusiness-lobbausverkoston niille antamia suosituksia. Näin on myös talousuudistusten kohdalla. Eurobusiness kiittelikin komissiota viime vuoden lokakuussa sen esityksistä uuden talousjärjestyksen pohjaksi.

Myös Suomi on ajanut uudistusta hanakasti. Brysselissä kolmen puolueen ja kolmen instituution suomalaistrio — Olli Rehn komissiosta, Jyrki Katainen rahaministerien neuvostosta ja Carl Hägglund Euroopan parlamentista — ovat kukin tahollaan temponeet pakettia innolla eteenpäin.


Taustalla on ymmärrettävä halu laittaa eurovaltioiden talous kuriin ja siten ehkäistä tulevia kriisejä, joissa kaikki euromaat joutuvat maksajiksi.


Kriisin varjolla kuitenkin nyt romutetaan elinkeinoelämän talutusnuorassa demokraattista päätöksentekoa, käyttäen savuverhona talouden shokkitilaa ja vaikeita teknisiä termejä.


Kirjoittaja työskentelee Brysselissä Aprodev-järjestössä, joka seuraa EU:n kehityspolitiikkaa. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.

Lue myös:

EKP:n Suomi-temppu epäilyttää – ”Uskomatonta”