Näytetään tekstit, joissa on tunniste jooga. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jooga. Näytä kaikki tekstit

20.9.2010

Kiinteyttävä, virkistävä ja rauhoittava jooga


11.04.2008 HELMI



Jooga on 2000-luvun tähtien ja taiteilijoiden muotiharrastus. Eikä ihme: sen luvataan edistävän luovuutta, selkiyttävän ajatuksia, avartavan mieltä ja lisäävän suvaitsevaisuutta.

Joogaohjaaja Petri Räisänen kertoo, että joogasta tulee parhaimmillaan puhdas ja kirkas olo.
Mutta oppiiko jokainen hengittämään oikein ja saamaan jalat solmuun?


Petri Räisänen on yksi Suomen tunnetuimmista joogaopettajista. Hänellä on kysyntää myös maailmalla. Hän vetää joogakursseja muun muassa eri Euroopan maissa, Intiassa, Japanissa, Thaimaassa ja Yhdysvalloissa. Kesäisin hän järjestää kansainvälisiä joogaleirejä Lapissa.


Yksi joogi seisoo päällään, toinen hyppelee käsillään varpaat kainalossa, kolmas istuu lootusasennossa ja kannattelee vartaloaan kämmenillään. Joogasalin täyttää joogien nenän kautta virtaava kohina. Aloitteleva joogaaja on harjoitushuoneen ovella kauhun vallassa: minä en tule koskaan taipumaan tuollaisiin asentoihin – ja mikä tuo ääni on?

Joogaohjaaja Petri Räisänen, 40, lohduttaa. Kun hän itse aloitteli joogaa, hän katseli edistyneitä joogaajia samalla tavalla kuin kuka tahansa, ihmetellen, ihaillen ja vähän hädissään. Hän oli varma siitä, että ei tule itse koskaan venymään edistyneempien tavalla. Epäilykset olivat kuitenkin turhia.

-Kaikki notkistuvat ja voimistuvat joogassa tosi paljon. Minä olen luonnostani vain keskinotkea ihminen; esimerkiksi Intiassa näkee tyyppejä jotka ovat aivan käärmeitä. Lajissa on kuitenkin laajempiakin päämääriä kuin notkeus. Se on oikeastaan vain tosi pieni osa joogaa, se mikä näkyy.

Se, mikä tapahtuu ihmisen sisällä, on se jooga.

Punklaulajasta joogaopettajaksi
 
1990-luvulla Räisänen työskenteli kansanparantajana ja luontaiskosmetologina. Hän toimi myös muun muassa tyhjiä asuntoja valtaavassa Oranssi ry:ssä ja soitteli punk-bändeissä, joiden nimet 2000-luvulla melkein punastuttavat.

Joogaa Räisänen kokeili ensimmäisen kerran 21-vuotiaana. Jääkiekko- ja jalkapalloharrastus olivat tehneet hänen ruumiistaan voimakkaan ja fyysiseen harjoitukseen tottuneen, mutta myös jäykän ja raskaan. Räisänen venytti joogatunnilla kehoaan käytännössä ensimmäisen kerran.

-Harjoituksen jälkeen kehoni vapisi rasituksesta. Olin tikahtua nauruun. Se pulppusi syvältä sisältäni, enkä pystynyt lihaskivuiltani kävelemään kunnolla kokonaiseen viikkoon. Menin harjoitukseen seuraavalla viikolla uudestaan ja taas seuraavalla ja sitä seuraavalla.



”Rentouttavaa puuhastelua”
 

Jooga on noussut suureen suosioon vasta hiljattain, mutta sillä on Suomessa vuosikymmenten perinteet. Joogasta itsekasvatusmenetelmänä kiinnostuttiin 1960-luvulla eri puolilla maata siinä määrin, että Suomeen perustettiin vuonna 1967 Joogaliitto. Liitto lupasi joogan avaavan tietä ”itsetuntemuksen ja tietoisuuden syventymisen kautta tasapainoiseen arkipäivään, elämän arvojen selkiintymiseen ja toimiviin ihmissuhteisiin”.


Petri Räisänen perusti ystävänsä kanssa Astanga-joogakoulun Helsinkiin kymmenen vuotta sitten. Kirjan astangajoogasta Räisänen kirjoitti vuonna 2005. Toista joogakirjaansa Räisänen kirjoittaa parhaillaan New Yorkissa ja Los Angelesissa.

Räisänen innostui itse ensin itämaisesta filosofiasta, sitten hathajoogan kautta astangajoogasta.

-Hathajooga on Suomessa aika kevyttä harjoittelua. Mielestäni se oli enemmän rentouttavaa puuhastelua. Toisaalta Intiassa voi nähdä, että hathajooga voi olla tosi rajuakin. Astangajooga vain sopi minulle paremmin silloin, ja sopii vieläkin.


Kuumajoogaa saunalämpötilassa


Suomessa voi harrastaa nykyään perinteisten hatha- ja astangajoogien lisäksi muun muassa unijoogaa, raja- eli kuningasjoogaa, sormijoogaa, lapsijoogaa ja äitiysjoogaa.


Uusin villitys on ”hot-jooga” (=bikram jooga). Siinä harjoitetaan jooga-asentoja, joita on 26, ja kahta  hengitysharjoituksen sarjaa,  kosteassa, noin 40-asteisessa huoneessa 90min ajan. Korkealla lämpötilalla pyritään tuomaan Intian ilmasto harjoitussaliin, eivätkä lihakset täten kipeydy, sillä ne eivät ehdi kylmettyä. Kuumajoogaa mainostetaan myös sillä, ettei hiki niillä tunneilla tuoksu, koska kostean ilman vuoksi se ei pääse kuivumaan iholle.

26 asennon sarja lämmittää ja venyttää lihakset, nivelsiteet ja jänteet siinä järjestyksessä, missä ne pitäisi venyttää. Jooga sarja on hidasliikkeinen (ei nykivä) joten loukkaantumisen vaara (lihasten, nivelien revähtäminen) on minimaalinen jopa olematon. 90:ssä minuutissa käydän läpi koko vartalo. Jokainen tunti on samanlainen ja samalle tunnille osallistuvat sekä vasta-alkajat että asentosarjan jo osaavat oppilaat.



BIKRAM / HOT JOOGAN VAIKUTUKSIA:

Polttaa rasvaa tehokkaasti

Säätelee veren kolesterolia


Lämpö auttaa venymään, aikaansaadaan suurempi joustavuus nivelsiteissä, lihaksissa, jänteissä;helpottaa kroonisia sairauksia ja tapahtuneita loukkaantumisia


Hiussuonet laajenevat lämmössä hapettaen paremmin solukon, kudokset,
lihakset, rauhaset ja elimet ja auttaa poistamaan kuona-aineita

Pintaverenkierto parantuu


Aineenvaihdunta nopeutuu,ruansulatuskanavissa ja soluissa


Vahvistaa itsehillintää, kontrollia, keskittymistä ja
voimistaa päättäväisyyttä haastavassa ympäristössämme.


Sydän- ja verisuonijärjestelmä saa täydellisen työstön.


Hikoilu edistää myrkkyjen poistoa ihosta (alkoholi, lääkkeet)
 -iho on suurin elimemme.


Niin kuin ruumis kuumeilee poistaakseen tulehduksia, huoneen lämmitetty ilma
edistää T-solujen toimintoja ja voimistaa vastustuskykyä.

Hermoston toimina paranee ja tiedon kulku
niistä aivoihin helpottuu.

Hormonaalinen tasapaino paranee.


Hidastaa vanhentumista




Joogi saa parempaa seksiä?


Joogan luvataan vaikuttavan lukuisin eri tavoin. Sen kerrotaan lisäävän keskittymiskykyä ja elinvoimaa, tukevan ruumiin ja mielen tasapainoa, opastavan terveisiin elintapoihin ja johdattavan kohti sisäistä hiljaisuutta ja tietoista läsnäoloa.


Jooga-asentojen uskotaan puhdistavan ja herkistävän kehon kaikkia aisteja. Joogan sanotaan myös tehostavan aineenvaihduntaa ja poistavan energiatukoksia ja sairauden aiheuttajia. Aktiivinen joogaaja on harvoin esimerkiksi flunssainen. Lisäksi jooga vahvistaa kohtua ja sukuelimiä. Myös seksielämän kehutaan parantuvan.

Jokainen joogaaja ei koe suurta valaistumista, mutta sanotaan, että kun aloittaa joogan, ihminen muuttuu ainakin vähän. Esimerkiksi tupakanpoltto voi jäädä. Toisaalta krapulat voivat olla pahempia.

Muutos johtuu Petri Räisäsen mukaan elimistön puhdistumisesta.

-Jooga puhdistaa elimistöä voimakkaasti. Oikeastaan se alkaa hylkiä epäpuhtaita aineita, joita on ravinnossa ja juomissa. Keho ei enää halua sisäänsä luonnotonta ainetta, josta tule paha olo. Sitten kun on juomatta jonkin aikaa ja yrittää juoda vaikkapa pullon keskiolutta, se humahtaa päähän aika rajusti. Toisaalta puhtaasta ja raikkaasta tilastaan alkaa tykätä niin paljon, että ei oikeastaan haluakaan enää mitään muuta.




”Valot vilkkuvat päässä”

Petri Räisänen soitti nuorempana rumpuja punk-bändeissä. Musiikki on hänelle tärkeä asia edelleen. Toinen nuoruuden harrastus, jääkiekko, on jäänyt vähemmälle. Sen väkivaltainen imago ei sovi joogaan.

-Väkivalta on jäänyt elämästä, mutta punk-harrastus on yhä voimissaan, jos sitä nyt harrastukseksi voi sanoa. Muuten oikeastaan mikään ei ole jäänyt, vaan voisi sanoa että puhdistunut. Siis aikoinaan, kun kellareissa soitettiin punkkia, juotiin paljon viinaa. Nykyään soitetaan punkkia, mutta ei juoda viinaa.

Räisäsen mukaan joogan suurin muutos tuntuu mielessä.

-Elämän puhdistumisen kautta mieli on jollakin tavalla laajentunut. Sitä on ehkä vain kiinnostunut laajemmin asioista ja on vähän suvaitsevaisempi, eikä ole ehkä niin synkkä kuin ennen, vaan valoisampi.

Joogin sanotaan tavoittelevan energistä ja luovaa oloa, jossa itsen ja elämän mysteerien oivaltaminen on mahdollista. Räisänen kertoo, että hän on alkanut vasta pikkuhiljaa ymmärtää sitä, mitä vanhoissa joogateksteissä puhutaan joogan tuomasta valoisasta tilasta. Joogaohjaaja nauraa, että harjoituksessa saavutettu tila on kuin uskonnollinen kokemus, jossa ”valot vain vilkkuvat päässä”.

Jooga on välillä aika mystistä touhua, toteaa Räisänen. Hän muistuttaa, että eri ihmiset herkistyvät joogassa kuitenkin eri tavalla.

-Ihmisistä voi alkaa aistia eri asioita; toiset pystyvät jopa tuntemaan toisten tunteita ja vaivoja. Joillain jooga menee uniin, jotkut näkevät näkyjä ja ties mitä. Kaikki ne ovat kuitenkin ihan luonnollisia juttuja.


Etsi hyvä opettaja



Petri Räisänen on vetänyt joogakursseja eri puolilla maailmaa. Opetuksen taso on hänen mukaansa länsimaissa yllättäen parempi kuin esimerkiksi maassa, josta jooga on lähtöisin.

-Intiassa tilanne on itse asiassa aika huono. Jossain vaiheessa joogaperinne melkein katkesi. Uudet opettajat alkoivat opettaa 1990-luvun alkupuolella. Nyt tilanne on se, että Intiassa ei ole enää paljon hyviä opettajia. Jossain Goalla on joka biitsillä joogaopettajia, jotka opettavat ties mitä.

Viime kuukausina Räisänen on ollut otsikoissa näyttelijätyttöystävänsä Lisa Edelsteinin seurassa. Kuinka ollakaan, Räisänen ja tv-sarjasta House tuttu Edelstein tapasivat joogatunnilla. Heillä on sama joogaopettaja. Räisänen korostaa opettajan merkitystä ja toteaa, että hyviä ohjaajia on harvassa.

-Koko joogan filosofia perustuu siihen, että on joku viisaampi, joka pystyy opettamaan eteenpäin, ja koko elämä on oppia. Opettajalta tulee se energia ja tunnelma, mikä joogasalissa on. Jos opettaja on hyvä, homma toimii.



Hengitys on tärkein


Jos ei pidä varaansa, jooga voi viedä mennessään. Toisaalta kaikki alasta innostuneet eivät ole valmiita niin suureen elämäntapamuutokseen kuin minkä joogalle antautuminen vaatii. Eikä heidän tarvitsekaan, lohduttaa Petri Räisänen: joogasta on hyötyä vaikka ehtisi harjoituksiin vain kerran viikossa.

-Edistyneempien joogaajien erikoiset asennot toki syventävät kehon puhdistumista ja herkistymistä. Myös kerran viikossa harjoittelulla – ja jopa yhden harjoituksen jälkeen – voi kuitenkin päästä isoihin muutoksiin ja kirkkaisiin tiloihin.

Mutta oppiiko jokainen saamaan jalat solmuun ja hengityksen virtaamaan nenän kautta kohisten?
Asennot voivat olla vaikka alkeistasoa, kunhan hengitystekniikka on kunnossa, tietää Räisänen. Loukkaantumisten ehkäisemiseksi kenenkään ei sitä paitsi pidä yrittää taipua sellaiselle mutkalle, mikä ei tunnu hyvältä: itseään pitää muistaa kuunnella. Mutta tärkeintä on siis hengitys.

-Joogassa opittavalla hengitystekniikalla on iso vaikutus mieleen. Siihen pitää keskittyä kaikkein eniten.


ASTANGAJOOGAN VAIKUTUKSIA:


Kiinteyttää ja notkistaa lihaksia, poistaa turhaa rasvaa ja saa aikaan kevyen ja energisen olon

Poistaa epäterveellisistä elämäntavoista aiheutuneita myrkkyjä ja
palauttaa hukatun elinvoiman takaisin kehoon


Parantaa hapenottokykyä, hengityksen laatua ja hengityksen tiedostamista

Rauhoittaa mieltä ja parantaa keskittymiskykyä, muistia ja luovuutta

Terapia lähes kaikkiin lihasjännityksiin, kipuihin, sisäelinten ja
suoliston toimintahäiriöihin, luuston virheasentoihin sekä sairauksiin

Vähentää lihasrevähdysten ja loukkaantumisten riskiä

Lisää henkistä tiedostamista ja herkkyyttä

Parantaa vastustuskykyä, kestävyyttä ja aineenvaihduntaa


ASTANGA.FI
Petri Räisänen – Joogi
Petri Räisänen - Voimamies

Teksti: Kati HyttinenLähde: Petri Räisänen Astanga – Joogaa Sri K. Pattabhi Joisin perinteen mukaan.





JOOGA MUUTTI ELÄMÄNI !

19.9.2007 ILONA
Alkuperäinen teksti Marja-Terttu Pulliainen

"Tajusin, että olen itse vastuussa hyvinvoinnistani"



Haluaisitko olla työpäiväsi jälkeen levollinen ja onnellinen?
Paula Kiuru kertoo, miten hän hylkäsi 13 tunnin
työpäivät ja keskittyi omaan hyvinvointiinsa.



Sytytän suitsukkeen. Joogatuntini on juuri päättynyt, ja vain kynttilät valaisevat hämärää salia. Liekit leiskuvat keskittymistä helpottavan Yantra-taulun äärellä.


Ikkunalaudalla on gurujen eli joogaopettajien valokuvia kultakehyksissä. Minusta tuntuu, että he nyökkäävät minulle ja kiittävät juuri päättyneestä tunnista. Hymyilen. Koen, että teen itsekin hyviä asioita.
Pysähdyn vielä hetkeksi meditoimaan ja nautin hiljaisuudesta. Mieleni on levollinen.


Kaksi vuotta sitten elin toisenlaista arkea. Työpäiväni olivat 13-tuntisia, joten en jaksanut tehdä niiden jälkeen kotona enää mitään. Aamuisin saatoin mennä työpaikalleni mainonta- ja markkinointiosastolle jopa ennen kello kahdeksaa. Istuin tietokoneeni ääreen ja naputtelin sitä kello neljään asti. Työajan jälkeen saatoin jäädä tekemään freelance-töitäni. Lähdin usein kotiin vasta iltayhdeksältä. Minulla ei ollut seuraelämää. Työ oli koko elämäni.

Olin siirtynyt Art Directoriksi tietotekniikka-alalta. Molemmilla aloilla työt tehdään tietokoneella. Pari ensimmäistä vuotta jaksoin hyvin, mutta sitten kehoni alkoi antaa varoitusmerkkejä. Valitettavasti tulin niiden kanssa sinuiksi.

En pitänyt hälyttävänä edes sitä, että etu- ja keskisormeni saattoivat puutua kesken kaiken. En ollut koskaan kärsinyt päänsärystä. Odottamatta minulle puhkesi migreeni. Podin myös hiirikättä sekä niska- ja hartiavaivoja. Lukuisten fysioterapiakäyntien jälkeen selvisi, että hiirikäteni olkapää oli siirtynyt eteenpäin. En tiennyt, mitä tekisin. Rakastin työtäni, vaikka tunsin, että se ei tehnyt terveydelleni hyvää.


Tutustuin joogaan kymmenen vuotta sitten. Kaikki alkoi lehtijutusta, jossa oli kuvia terveyttä uhkuvasta joogista haastavilta näyttävissä asennoissa. Mielestäni valokuvat todistivat, että jooga edistää henkistä ja fyysistä terveyttä. Ensimmäinen astangajoogatuntini oli rankka kokemus, mutta jälkeenpäin oloni oli suorastaan autuas. Minusta tuntui, että joogaaminen oli ollut hyväksi keholleni. Halusin kokea saman uudelleen.

Viisi vuotta sitten aloin harrastaa joogaa intensiivisemmin. Pian huomasin, etten saanut omasta harjoittelustani tarpeeksi. Joogan täytyi olla muutakin kuin pelkkien asanoiden eli asentojen harjoittelua.

Sanana jooga tarkoittaa kehon, mielen ja sielun yhdistymistä. Kaipasin samaa yhteyttä itsekin, joten aloin tutkia joogakoulujen tarjontaa. Löysin etsimäni San Franciscosta. Pakkasin laukkuni ja matkustin koulun haastatteluun.

Onnekseni minut hyväksyttiin oppilaaksi. Lähipiirini oli ihmeissään, kun kerroin, että aioin jättää työni kolmeksi kuukaudeksi ja lähteä Yhdysvaltoihin. He epäilivät, teinkö järkevän ratkaisun. Itse en tuntenut epävarmuutta. Onneksi silloinen työnantajani antoi minun lähteä. Korkeatasoisilta opettajilta sain tukea ajatukselleni, että jooga on muutakin kuin pelkkää fyysistä suorittamista.

Koulussa kuulin ensimmäistä kertaa joogan harjoittamisen eri muodoista, kuten Bhakti-joogasta. Se tarkoittaa antaumuksen ja rakkauden vaikutusta omassa elämässä, luottamusta sisäiseen viisauteen.
Opin, että voin vaalia henkisyyttä arjessa esimerkiksi osoittamalla ystävyyttä, anteeksiantoa ja hyväksyntää muita ihmisiä kohtaan. San Franciscoon lähteminen oli järkevin ratkaisu, jonka olen koskaan tehnyt.




Halusin perustaa Tampereelle joogakoulun, joka opettaisi fyysisten liikkeiden lisäksi myös henkistä puolta. Sain rohkeutta elämänmuutokseen tiedosta, että vaihtaisin alaa joka tapauksessa.
Päätin vähentää työmäärääni AD:na ja toteuttaa unelmani joogan opettamisesta omassa koulussa.

Aluksi tein neljä työpäivää viikossa, sitten kolme. Kun olin työpaikalla, rehdin viiden päivän edestä. Lopputulos oli sama kuin että olisin tehnyt täyttä viikkoa. Lopulta jättäydyin freelanceriksi ja sain valita työni ja työmääräni itse.

Vuokrasin Om Yoga -koululleni  tilat kattohuoneistosta Tampereen keskustasta. Vaistosin, että tilassa oli hyvä energia.


Ensimmäisillä Integral Yoga -tunneillani oli vain yksi oppilas. Nyt tiedän, että tänään paikalla voi olla vain kolme oppilasta, mutta seuraavalla viikolla sali on täynnä. Silti kokemus on kolmelle ihmiselle yhtä tärkeä kuin kolmellekymmenelle.

Enää joogaa ei pidetä hörhöjen harrastuksena. Tunneilla käy ihmisiä pankinjohtajista siviilipalvelustaan suorittaviin. Joogafilosofian mukaan jokainen ihminen on osa kokonaisuutta ja siksi samanarvoinen. Olen luonut koulun kautta monta positiivista ihmissuhdetta, joista olen kiitollinen.

Ennen kuljin säännöllisesti työ-paikkani ja kotini väliä. Nyt jokainen päiväni on erilainen. Useimmiten saan itse päättää, monelta avaan aamulla silmäni. Herään, kun unentarpeeni on täyttynyt. Jo ennen nousemista saatan kokeilla selänkiertoja.

Asanoita tai venytyksiä teen, kun kehoni kaipaa liikkeitä. Lihasten lisäksi joogaaminen vaikuttaa hormoni- ja elintoimintoihin. Siksi teen aamuisin ja päivisin virkistäviä harjoituksia ja iltaisin rauhoittavia harjoituksia.

Päivät suunnittelen tulevia kursseja, sillä joogatuntini alkavat yleensä viideltä. Valmistaudun niihin pysähtymällä hetkeksi. Hiljennyn tai luen positiivista kirjaa. En voi antaa oppilailleni mitään, jos mielessäni pyörii muita asioita. Jos jälkeeni ei tule muita opettajia, siivoan salin ja jään hetkeksi meditoimaan ja nautiskelemaan hyvästä olosta. Sitten kävelen kotiin ja keitän iltateen. Joogan vaikutukset jatkuvat useita päiviä.


Aiemmin kärsin stressistä. Enää vastuu työstä ei tunnu niin raskaalta. Jooga on antanut työkaluja vaikeiden asioiden käsittelyyn. Olen alkanut ymmärtää, että olen itse vastuussa omasta hyvinvoinnistani myös AD:na.
Jos asiakkaani antaa deadlinen, johon en voi venyä, ilmoitan tarvitsevani lisää aikaa. Vastuuta itsestään ei voi sysätä muille, vaikka olisi helppo laittaa paha olo kiireen tai esimiehen piikkiin.

Nykyään teen listan tehtävistäni. Yritän ajoittaa työt niin, ettei minulle tule kiire. Silti kaikki työt pamahtavat joskus samaan aikaan. Silloin keskityn tekemään asian kerrallaan ja päivitän listaani, kunnes olen hoitanut kaiken. Tietokoneella työskentely rasittaa edelleen hartioitani. Työrupeaman jälkeen venyttelen tai teen asanoita. Jooga on opettanut minua kuuntelemaan kehoani. Tunnistan, milloin minun on aika ottaa kevyemmin ja levätä.

Myös arkeni on tasapainoisempaa. Pyrin tyyneyteen, mutta osaan olla myös pahantuulinen ja äkkipikainen. Olen ymmärtänyt, että tärkeintä on elää tässä hetkessä odottamatta ihmeitä tulevaisuudelta, itseltä tai muilta.
Koetan takertua asioihin aiempaa vähemmän. Tyynen sydämen ja mielen mukana on helpompi kulkea.

Joskus pohdin, onko eettisesti oikein pyytää joogatunneista rahaa. Minun on kuitenkin pakko pitää kouluani myös yrityksenä. Vuokra, ohjaajien palkat, markkinointi ja toiminnan järjestely vievät aikaa ja rahaa. Normaaliin päivärytmiini kuuluu myös vessojen ja muiden tilojen siivous.
Toisaalta ajattelen, että yritystoimintakin voi olla eettistä. Osan tuloista voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Nautin siitä, että saan tehdä työtä, joka tuottaa hyvää oloa. Paras hetki on tunnin päätös, jolloin oppilaat istuvat matoilla autuaat ilmeet kasvoillaan. En halua, että opettaminen alkaa tuntua liikaa työltä. Siksi en opeta joka päivä. Kutsun säännöllisesti vierailevia opettajia ja luennoitsijoita myös ulkomailta. Pyrin olemaan jämähtämättä liian tuttuihin uriin, joten käyn vuosittain muiden joogaopettajien opissa Italiassa ja Yhdysvalloissa.

Samalla osallistun joogaretriitteihin. Pitkillä lentomatkoilla meditoin, joten aikakin kuluu nopeammin. Toivon, että joogakouluni elättäisi minut jonain päivänä. Siksi haaveilen koulun laajentamisesta. Samalla ajatus suurempiin tiloihin siirtymistä kuitenkin pelottaa.

Olen päättänyt, että en anna taloudellisten pelkojen ottaa valtaa. Uskon, että asiat lutviutuvat, jos teen ne niin hyvin kuin osaan. Todennäköisesti teen aina jossain määrin myös graafista suunnittelua. Luova työ on osa minua.

En ole katunut elämänmuutostani. Olen onnellinen, että uskalsin tehdä hulluilta näyttäneitä ratkaisuja.


lue myös: