15.2.2012

OLET KARTOITTAMATTOMALLA TUNNEALUEELLA


Kanavoinut Brenda Hoffman ( www.lifetapestrycreations.com)
6.2.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Rakkaat ystävät,

Kenties olette kokeneet jonkun läheisenne tai kehonne osan menettämisen. Menetyksen jälkeen luultavasti annoitte itsellenne lyhyen hyväksytyn hengähdystauon ja sitten odotitte olemuksenne ponnahtavan taas "normaaliin" täyteen vauhtiin eteenpäin.

Nykyinen menetyksenne on syvempi, mikä on ollut totta ennen. Tosiasiassa koette menetystä niin monilla tasoilla, että menetys on lähes jatkuva, mutta tunnistamaton kumppani.

Kenties rakkaasi kuoli. Kenties kehosi vaati lääketieteellistä tai henkilökohtaista huomiota. Kenties menetit työpaikan tai lopetit suhteen. Kaikki tämä on ollut osa elämäänne aionien ajan maan päällä ja kaikella on hyväksytty suremismuoto.

Mutta kukaan teistä ei ole kokenut sitä olemuksenne menetystä tai siirtymää, mitä nyt tapahtuu.

Suremisenne on paljon syvempää, kuin voitte kuvitella. Se ylittää ystävän tai rakkaan menettämisen. Se on itsenne menettämistä.

Olemme kertoneet teille, että lisäisitte viipaleita olemukseenne ja näin teistä tulisi kokonaisempi, kuin olitte ennen siirtymää. Ja niin on tapahtunut. Mutta kun olette tehneet niin, se alkuperäinen sinä joka on teille tuttu, on hävinnyt. Olette uusi olento. Tuon muutoksen myötä tulee muutos tunteissanne ja reaktiossanne tuskaan.

Olet siirtymässä tai siirtynyt iloon. Niinpä tunteesi on maalattu eri värillä. Ja vaikka tuo ajatus onkin jännittävä, se on myös vähän pelottava. Sinulla ei ole enää viitekehystä siihen, miten reagoida. Se mikä suututti sinua aiemmin, saa sinut ehkä nauramaan. Se mikä teki sinusta surullisen aiemmin, saa sinut ehkä hymyilemään.

Olet siirtymässä kartoittamattomalle tunnealueelle, mikä ei ole hyvä tai huono asia - vain erilaista. Ja tämä sinusta on niin vaikeaa. Et enää tarkkaile olemustasi ja sen tunteita varmuudella. Se mikä oli jännittävää eilen, on ehkä tylsää tänään - tai päinvastoin.

Aivan kuten sinä muutut, myös kaikki ympärilläsi muuttuvat. Kaikki eivät muutu samaa tahtia tai samaan suuntaan, mutta kaikki muuttuvat.

Jotkut havaitsevat tarpeen seisoa tiukasti vanhassa ajassa. Toiset etsivät iloa. Ja vielä toiset ovat vain hämmentyneitä siitä, miten heidän elämänsä ja olemuksensa muuttuvat.

Nämä sanat pelottavat monia teistä. Vaikka olettekin valotyöntekijöitä, jotka pyysivät siirtymistä iloon, tuo todellisuus voi olla pelottavampi, kuin kuvittelitte. Huomaatte ehkä hymyilevänne jollekin, joka sai teidät ennen itkemään, ja panette merkille ympärillänne olevien kauhistuksen reaktiostanne. Tai saatatte tuntea surua syvemmin kuin muut ettekä ymmärrä, miksi toiset eivät tunne samoin.

On yksi asia pohdiskella muutosta ja täysin toinen uppoutua siihen. Olette uppoutumisvaiheessa. Samaan aikaan jotkut teille rakkaat ihmiset ovat päättäneet olla lainkaan muuttumatta. Riitasointuisista värähtelyistä on tulossa selvempiä ja selvempiä.

Mitä teidän pitäisi tehdä? Oletteko piittaamatta niistä, jotka eivät reagoi tai usko niin kuin te? Yritättekö "valaista" heitä? Vai seisotteko korokkeella ja osoitatte heidän tapojensa virheellisyyden? Se on sinun valintasi. Mutta sillä hetkellä kun yrität pakottaa jollekin omia uskomusmallejasi, palaat vanhaan aikaan.

Tuon viimeisen ajatuksen ei ole tarkoitus pelotella teitä, pelkästään osoittaa, ettei valinnanvapaus ole koskaan ollut niin tärkeää tai selvä kuin nyt.

Salli itsellesi valinnanvapaus. Kenties kauhistut joistain reaktioistasi. Tulevatko nuo reaktiot sydämestäsi? Silloin ne ovat oikeita sinulle, vaikka ne olisivat erilaisia kuin se, mitä yhteiskunta odottaa. Salli toisten olla, kuka heidän on tarkoitus olla … ja salli sama itsellesi.

Pakko oli vanhan ajan tekniikka, mitä käytettiin tuottamaan jatkuvuutta ja samanlaisuutta. Nuo pakkosäännöt, nuo samanlaisuustarpeet eivät enää päde, sillä jokainen teistä muuttuu eri tahtia ja joskus eri suuntaan.

Kukaan ei ole oikeassa tai väärässä - kaikki ovat vain ainutlaatuisia yksilöjä, jotka löytävät oman ilonsa, kun he siirtyvät uuteen aikaan. Tai yksilöitä jotka löytävät lisää tuskaa - jos he päättävät jäädä vanhaan aikaan.
 

Sinun suuntasi ei ole oikeampi kuin kenenkään toisen suunta. Etkä ole parempi tai huonompi kuin toiset. Kenties tuolla ihmisellä joka jää tuskaan, on ongelmia, jotka hän haluaa selvittää tässä elämässä. Ryhmäajattelu ei enää sovellu.

Palataanpa prosessiinne, ennen kuin lopetamme. Ei ole enää oikeita tai vääriä tekoja - vain tekoja, jotka tulevat sydämestäsi, sisäisestä olemuksestasi.

Mutta koska olet lisännyt monia uusia viipaleita olemukseesi viime kuukausina, sisäinen olemuksesi ei ole sen ennustettavampi kuin uusi tieteellinen käsite, jota ei ole tutkittu.

Et ole enää se sinä, joka on ollut sinulle tuttu kaikki nämä vuodet. Samaan aikaan olet edelleen sinä, koska vanha sinä on yhdistynyt uuteen sinuun.

Ajattele kakkutaikinaa, mihin lisäät pähkinöitä ja suklaamuruja. Kakku pysyy kakkuna, mutta se on erilainen kakku kuin ennen lisäyksiä. Maistuuko kakku paremmalta? Aivan varmasti niille, jotka rakastavat pähkinöitä ja suklaata. Mutta ei niille, jotka pitävät enemmän yksinkertaisesta kakusta.

Ja näin on teidän kanssanne. Lisäätte niin monia eläviä värejä ja makuja, että vanha sinä säkenöi. Mutta tuo säkenöinti merkitsee myös, että olette erilainen. Nauttikaa erosta. Syleilkää eroa. Tästä olette uneksineet aionien ajan.

Puolestaan niillä jotka pitävät enemmän kakusta ilman säihkettä, vanha pysyy. Erilainen kakku, kenties tylsä kakku teille, mutta kakku kuitenkin. Ja niin se on. Aamen.

Ei kommentteja: