Valoneuvostoa kanavoinut Gillian MacBeth-Louthan
Helmikuun 2011 uutiskirjeestä
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Kaikkien mahdollisuuksien ulottuvuudessa te olette, kudotte, veistätte, esisuunnittelette ja suunnittelette uudelleen. Kaikkien todennäköisyyksien ulottuvuudessa te hengitätte, ajattelette ja uskotte.
Teillä on avain koko olemassaolon kaikkiin oviin. Teillä on avain kaikkiin lahjoihin, joita jumalat haluavat tuoda teille.
Teillä on avain kaikkeen ahdinkoon, mitä haluatte saada. Teillä on avain rankkaan oppimiseen, helppoon oppimiseen, ylä- ja alamäkiin ja omien portaidenne välitiloihin.
Te, rakkaat ystävät, laitatte alkuun, luotte uudelleen, mitätöitte ja luotte itsellenne kaikilla ajattelun, ajan ja kokemisen tasoilla.
Te olette suuri suunnitelma, jota kaipaatte, te olette hyvinvointi mitä etsitte ja te olette elämänne rakkaus, mitä rukoilette. Vain silloin pääsette lupauksen täyttymiseen kaikilla itsen todennäköisillä, menneillä, nykyisillä ja tulevilla ulottuvuustasoilla.
Koko sen mallin taustalla on syitä, jonka olette muotoilleet itsellenne.
Syitä joilla luotte kaoottisia ihmissuhteita. Syitä joilla rajoitatte saamistanne ja kuluttamistanne. Syitä jotka palvelevat teitä, silloin kun luotte "uhrin", niin että terveytenne haastetaan.
Siihen saakka kunnes ymmärrätte syyt, miksi teette itsellenne, mitä teette, jatkatte tuhon ja häiriötekijöiden kiertoa.
Ymmärtäkää, että muotonne on pyhä ja toiveikkaasti luotu. Teitä ei ole suunniteltu sellaisen Luojan oikusta, joka ei tiedä, mitä hän piirtää, kutoo tai ompelee räsynukeksi. Teidät on suunniteltu luovasti tarkoituksella ja tarkoituksen kera. Mikään teissä ei ole sattumanvaraista. Istuitte Kaikkeuden Luojan kanssa ja suunnittelitte tämän elämän, tämän kehon, tämän hiusvärin, nämä kasvot, nämä elimet, tämän sairauden, tämän halun, tämän rakkauden ja tämän surun.
Kun astuitte ihmiskehoon ja synnyitte äitinne rakkaustunnelin kautta, seisoitte silmät suurina tässä ajan ja paikan risteyksessä katsoen kaikkea riemulla, sensuroimatta kokemuksianne, kunnes teille sanottiin "EI" uudestaan ja uudestaan. Uskoitte elämän taikaan, kunnes teille kerrottiin, että te ette voisi lentää tai uida kuin delfiini. Kunnes teille sanottiin, että te ette ole näkymätön, että teidät voitaisiin nähdä. Kunnes teille kerrottiin, että rakkaus satuttaa ja elämä tuottaa pettymyksiä.
Sitten katsoitte tätä kaunista maailmaa kyyneleet silmissänne ja itkitte. Sielunne itki, korkeampi itsenne itki ja jokainen solu kehossanne itki. Sitten käännyitte poispäin maailmasta ja muovasitte hiljaisuudessa. Muovasitte mielikuvituksessanne, muovasitte ajassa ja ajattomuudessa, päiväunelmissa.
Ette kertoneet kenellekään visioistanne, vierailuistanne, keijuista, enkeleistä, avaruusolennoista tai jättiläisistä. Jotkut teistä antoivat periksi maailmalle ja menettivät toivon ja poksautitte kuplan jokaiselta, joka vielä uskoi.
Kun puhuitte näistä asioista, tunsitte tuskaa sydämessänne, mikä meni syvälle sieluun, koska muistitte, kun uskokuplanne poksautettiin.
Aikuisena annatte maailmanne yritysten ja konsernien poksauttaa kuplanne. Annatte hallituksen ja ihmisten, jotka ovat oletettavasti ohjaksissa, poksauttaa kuplanne. Syvällä sydämessänne uskotte edelleen elämän taikaan. Älkää uskoko siihen, mikä on ulkoista, sillä se on ohikiitävää, ja hetkessä se on poissa. Yhtenä päivänä uutiset ilmoittavat tästä ja seuraavana päivänä siitä tulee näkymätöntä eikä sitä löydy enää mistään paperista. Minne se on mennyt? Hävittikö se itsensä yhdessä yössä?
Olette paljon valtavampi olento, kuin kykenette muistamaan. Jokainen ajatuksenne edustaa itsen ydinräjähdystä. Kuusitoista sekuntia tuota ajatusta antaa teille uuden luomuksen, mikä on suunniteltu erityisesti teille. Älkää huolestuko siitä, jos kukaan ei valitse luovansa harmonian, rakkauden ja vaurauden paikkaa. He tekevät sen, sitten kun heidän silmänsä avautuvat pitkästä kieltämisen unesta. He tekevät sen, sitten kun he ovat valmiita muuttamaan maailmansa vihasta rakkauden maailmaksi.
Jatkakaa sellaisen maailman suunnittelua ja muovaamista, mihin uskotte. Maailman joka on täynnä rakkautta, maailman joka on täynnä lääketieteellisiä ihmeitä, maailman missä kaikki ihmiset puhuvat totta, vaikkei se olisi mukavaa. Maailman joka on täynnä mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä, mitkä ylittävät mielikuvituksenne.
Tuo maailma alkaa teidän ajatuksistanne ja uskostanne. Silloin kun uskotte, että syöpään on hoitokeino, niin on. Silloin kun uskotte, että on maailmanrauha, niin on. Sillä ei ole merkitystä, näettekö sitä televisiolähetyksissä.
Kamera on vain polttopiste. Se voi ottaa yhden kuvan per hetki. Mutta mitä tapahtuu taustalla tuon yhden minuutin 59 sekunnin aikana? Tuon kameran tai kuvaajan ympärillä on 359 astetta tapahtumia, joita ei katsota. Auttaako joku jonkun pois vaarasta, ruokkiiko sotilas nälkiintynyttä lasta kameramiehen takana? Rakastuuko joku ensimmäistä kertaa?
Kaikki kamerat kohdistuvat yhteen tapahtumaan ja vangitsevat tuon hetken, mutta entä tuon minuutin loppuosa - kaikki se hyvä, mitä tapahtuu ja mitä ei otata nauhalle? Ikuistetaanko sitä? Ei, ei ikuisteta. Nähdäänkö sitä? Ei, ei nähdä. On teidän tehtävänne uskoa, että joka kerta kun näette dramaattisen tapahtuman mediassanne, jotain upeaa tapahtuu nurkan takana, kameramiehen takana. Sillä ihmisluonto on synnynnäisesti hyvä ja ystävällinen. Älkää antako minkään viedä tuota ajattelua teiltä.
Teidän täytyy edelleen uskoa, että rauha tulee yksi ihminen kerrallaan, että valo syntyy yksi ajatus kerrallaan, että sydän parantuu yksi lyönti kerrallaan. Rakastakaa vain hitonmoisesti.
Rakastakaa vain, koska voitte. Hävittäkää kaikki ne kaoottiset mallit ja se väkivalta, mitä jokainen kuva televisioruudulla näyttää teille maailman mullistuksena. Teillä on kyky muuttaa tulevaisuutta ja keskittyä hyvään maailmassa, median ikuistaman pimeyden sijasta.
Päästäkää irti sydämenne pohjalla, huipulla ja keskellä kaikesta, mikä ei sovi etsimäänne tulevaisuuteen, sillä teidän täytyy uskoa siihen, jotta se syntyy. Päästäkää irti kaikesta, mikä ei palvele rakkautta. Aloittakaa tämä usko sisältänne ja ajatusmalleistanne - ja sitten kuin meri joka ei tunne rajoja, se kadottaa rajansa, se kadottaa rantansa ja siitä tulee enemmän.
Olemme Valoneuvosto. Lähdemme luotanne tässä kohtaa ajan, paikan ja ajattelun risteyksessä.
2 kommenttia:
Hei
Hieno blogi sinulla, mutta voisitko mitenkään muuttaa tuota tekstin taustan väriä, niin tekstejä olisi helpompi lukea, kun teksti ei sekoittuisi taustaan, kiitos.
-Aagon
Hei Aagon!
Ja kiitos rakentavasta palautteestasi! :)
Yritän saada paranneltua tuota juttua mahd. pian!
Ja mukavaa, että tykkäät blogistani;)
Lähetä kommentti