16.2.2011

SISÄINEN VALLANKUMOUS


Kirjoittanut Aluna Joy Yaxk'in
11.2.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine



Elämä on ollut melkoista vuoristorataa viime viikot. Tunnemme ja todistamme kaksinaisuuden sisäistä vallankumousta. Sisäinen ja ulkoinen maailmamme transformoituvat aivan silmiemme edessä. Voin tuntea valoa tulvivan kollektiiviin niin valtavalla tahdilla, että pystyn tuskin hillitsemään itseäni. Tänään maailma alkaa syntyä uudelleen. Saattaa olla vähän ennenaikaista sanoa tämä, mutta lapset … teimme sen! Ensimmäinen domino on kaatunut, mikä ei ala ainoastaan tihkua, vaan vyöryä uuteen maailmaan, missä massat yhdistyvät ja kaikkia kunnioitetaan. Vapaus, totuus, vilpittömyys, rakkaus ja rauha virtaavat tähän uuteen paljastuvaan ulottuvuuteen ja saamme kaikki olla osa tekeillä olevaa historiaa. Tämä on hyvin hämmästyttävää aikaa kulkea tällä maapallolla. Olemme odottaneet tätä kauan.



Tietysti innostukseni ja riemuni tulee äskettäisistä hyvistä uutisista Egyptissä, joka sai vapauden vain 18 lyhyessä päivässä. Minussa herättää ehdotonta kunnioitusta se voima, minkä yhdistynyt kollektiivi voi saada aikaan.


Olemme kohoamassa korkeammalle pelikentälle, kun ajankohtaiset tapahtumat ovat näyttäneet meille, mitä voimme saada aikaan lyhyessä ajassa, jos vain pidämme yhtä yhteisessä tavoitteessamme. Viimeaikaisten tapahtumien vuoksi tunnen vielä suurempaa varmuutta, että rauhallinen siirtymämme upeaan uuteen maailmaan on käsillä. Olemme saaneet ensimmäisen merkittävän esimerkin siitä, että tämä on totta.



Olemme ansainneet renessanssimme, uudestisyntymämme, uudistumisemme ja heräämisemme. Tämä uusi päivä on mahdollinen niiden monien urheiden sielujen vuoksi, jotka ovat menneet edellämme taistelussa rakkauden, rauhan, totuuden, ihmisoikeuksien ja tasavertaisuuden puolesta. Lyhyt sankarilistani on … Mahatma Gandhi, Martin Luther King, Äiti Teresa, Jeshua, the Beatles … myös Woodstock ja kaikki "kukkavallan" hipit! Nyt minun on tehtävä lisäys kasvavaan listaani … nuori Googlen työntekijä aseenaan sosiaalinen media, joka on katalysoinut Egyptin version Berliinin muurista.


Tiedämme nyt kaikki, ettei edes vakiintuneella ja juurtuneella pimeyden hallintojärjestelmällä ole kontrollia meihin.
Vapaus on mahdollista yhdelle ja kaikille.


Näiden 18 päivän tapahtumat tuntuivat kuin Gandhilta anabolisissa steroideissa. Se oli spektaakkelimaista.



"Rohkeus ei ole pelottomuutta, vaan päätös, että jokin muu on tärkeämpää kuin pelko."              -Ambrose Redmoon

Myös pitäessämme retriittiä Puerto Vallartassa, Egypti oli kanssamme. Kun tämä rauhallinen vallankumous oli tapahtumassa Egyptissä, on myönnettävä, ettei sisälläni tapahtuva vallankumous ollut kovin rauhallinen. Vallankumous alkoi herättää jotain sisälläni. Olin pitkässä ja odotetussa retriitissä, kuitenkin kehossani oli valtavia paniikkikohtauksia. Tunsin ahdistusta, rintaan koski, sydän jyskytti, en saanut unta ja olin huonovointinen. Minusta tuntui, että menettäisin malttini.


Tämän kamalan paniikin rinnalla tunsin myös syvää tyyneyttä, melkein liiallista tyyneyttä. Olin hämmentynyt, miten kehoni voisi reagoida yhdellä tavalla ja henkeni/sieluni toisella. Keskellä yötä, maatessani taas unettomana, sain oivalluksen.


Muistin joitain, jonka jo tiesin, mutta olin vain unohtanut. Tämä paniikki oli oman geenikoodini, DNA:ni perusselviytymisenergiaa ja tämän kuolevaisen kehon ohjelmointia.

Tämän täysin vastakkaisella puolella oli ikuinen korkeampi itseni, joka elää ajattomuudessa ja tietää, että kaikki on ja tulee olemaan hyvin.

Tämän selvemmin en ollut koskaan ennen kokenut korkeampaa itseäni.

 

Tiedän, että jos tunnen tätä nyt, niin monet teistä tuntevat myös, koska olemme kaikki yhteydessä - pidämme siitä tai emme. Se mitä tapahtuu yhdellä, tapahtuu kaikille jollain tasolla. Tämä sisäinen vallankumous on ollut oleellinen auttaessaan meitä saamaan kosketuksen vastanapoihimme. Nyt kun meistä tulee selkeämpiä sisäisen valomme osalta, näemme myös pimeän egon häviävän pois - potkien ja kiljuen koko matkan. Se on sisäisen pimeän hallintojärjestelmämme loppu! Tosi "viileetä"!

Nyt meillä on kyky tehdä parempia valintoja - valintoja rakkaudesta ja luottamuksesta, pelon ja vihan sijasta. Valitsen eläväni korkeammasta itsestäni. Hei, haluan tuntea oloni hyväksi, turvalliseksi ja onnelliseksi. Etkö sinä? Korkeammasta itsestä eläminen on varmasti mukavampaa ja stressittömämpää. Korkeampi itse on kuin hiljainen ja rauhallinen paikka myrskyn keskellä, rauhallinen retriitti mihin voimme mennä koska tahansa … tai vielä parempaa, missä voimme olla 24/7!

Kun opimme ja kasvamme tämän sisäisen vallankumouksen kautta, meidän täytyy tukea toisiamme.
On tärkeää sallia jokaiselle hänen henkilökohtainen, ainutlaatuinen tapansa käsitellä sisäistä vallankumoustaan. On helppoa antaa pelon puhua kauttamme näinä aikoina, sydämemme rakkauden sijasta.

Niinpä meidän täytyy antaa anteeksi itsellemme, silloin kun emme yllä henkisiin odotuksiimme. Toivon, että voimme olla kaikki mahdollisimman aitoja ja todellisia eikä aina tarvitse yrittää olla täydellisen henkinen.



Olemmehan kaikki henkiolentoja, joilla on ihmiskokemus.

Jokaisella meistä on eri tapa oppia, ymmärtää ja herätä, mutta meillä on kuitenkin sama määränpää. Älkää ottako sitä niin vakavasti, jos pelko saa otteen joksikin aikaa. Hei, minullakin tunteet saavat vallan toisinaan :) Se on inhimillistä ja osa normaalia heräämisprosessia. Se on katalyytti, joka auttaa meitä heräämään. Voin vain tuntea tämän sisäisen ja ulkoisen vallankumouksen ja sen tärkeyden, mitä olemme oppineet ja opimme siitä. Se on erittäin tärkeä, kun uusi maailma (ja Egypti) transformoituu ympärillämme tulevina vuosina.

P.S. Lähdemme Egyptiin kolmen viikon kuluttua. Minulta meni ohi suurin osa 60-lukua, Woodstock ja Berliinin muuri. En aio jäädä tästä paitsi. On hassua, että tiesin palaavani uuteen Egyptiin, mutta Egyptin pyhiinvaelluksemme järjestelyaikana en tiennyt, mitä se merkitsi.
"Useimmilla meistä on kaksi elämää: elämä jota elämme ja elämätön elämä sisällämme. Siinä välissä seisoo vastustaminen."        -Steven Pressfield

Eräänä iltana vanha Cherokee kertoi pojanpojalleen taistelusta, joka hänen sisällään oli käynnissä. Hän sanoi:
"Poikani, se käydään kahden suden väillä …
Toinen on paha: vihaa, kateutta, surua, katumusta, ylimielisyyttä, itsesääliä, syyllisyyttä, katkeruutta, alemmuutta, valheita, väärää ylpeyttä, ylemmyyttä ja egoa.
Toinen on hyvä: iloa, rauhaa, rakkautta, toivoa, seesteisyyttä, nöyryyttä, ystävällisyyttä, hyväntahtoisuutta, empatiaa, anteliaisuutta, totuutta, myötätuntoa ja luottamusta."
Pojanpoika mietti sitä hetken ja sitten kysyi isoisältään: "Kumpi susi voittaa?" Vanha Cherokee vastasi yksinkertaisesti: "Se jota ruokin".

Ei kommentteja: