Geenitekniikan on väitetty tuovan laadukkaampaa ruokaa, ympäristöystävällisempiä tuotantotapoja sekä ratkaisun maailman nälkäongelmaan. Miksi geenimuunneltuja organismeja (GMO) sitten kritisoidaan?
MITÄ ON GEENIMUUNTELU?
Geenitekniikalla rikotaan biologisia lajien välisiä risteytymisen esteitä: bakteerista siirretään hyönteismyrkyn tuotto maissiin tai fosforin hohde akvaariokalaan.
GEENIMUUNTELU EI OLE TÄSMÄJALOSTUSTA
Geenejä siirretään ampumalla niitä soluihin pienten metallihiukkasten pinnalla tai tartuttamalla soluun virus tai bakteeri. Geenin liittymiskohtaa DNA:han ei kyetä määräämään, eikä nykytietämyksellä voida määrittää sellaista paikkaa perimässä, missä siirretyllä geenillä ei varmuudella olisi sivuvaikutuksia (1), (2). Siirtogeenit ovat evoluutiolle uusia, laboratoriossa rakennettuja kasvin, viruksen ja bakteerin DNA:n yhdistelmiä.
Geenitekniikan perusteet ovat murentuneet, kun uusi tieto on paljastanut, että yksi geeni vaikuttaa usean eri proteiinin muodostukseen (3). Tutkimusten (4) mukaan siirtotekniikka aiheuttaa laajoja sattumanvaraisia häiriöitä kohde-eliön perimässä, joten gm-kasvit ovat perimältään epävakaita (5). Näin siirtogeenisissä kasveissa tai eläimissä voi syntyä uusia, tuntemattomia yhdisteitä.
GEENIMUUNTELUN TERVEYSVAIKUTUKSET
Markkinoilla oleva gm-soija on muokattu kestämään torjunta-ainetta, joten pelto ruiskutetaan glyfosaatilla yhden kerran sijaan viidesti kasvukauden aikana. Papujen myrkkyjäämät moninkertaistuvat (6). Tuotanto ei ole ympäristöä säästävää eivätkä tuotteet ole laadukkaita.
Siirtogeenit eivät kokonaan pilkkoudu ruoansulatuksessa, vaan niistä löytyy pätkiä gm-rehua syöneiden eläinten lihasta (7). Maidosta havaitaan, jos lehmä on syönyt gm-soijaa tai -maissia (8). Siirtogeenisillä kasveilla ei ole tehty yhtään tieteellistä ruokintakoetta, joka olisi kestänyt kaksi vuotta tai jossa olisi seurattu vaikutuksia seuraavaan sukupolveen.
Lyhyissä eläinkokeissa on havaittu munuais-, suolisto- ja maksavaikutuksia ja immuunisysteemin häiriöitä (9). Hiirillä gm-maissin syöminen aiheuttaa seuraavien sukupolvien lisääntymisen selkeää heikkenemistä.USA:ssa ei ole seurantaa gm-kasvien terveysvaikutuksista. Gm-kasvien turvallisuutta ei voida taata.
Geenin siirron onnistuminen todetaan yleensä siirtämällä mukana myös antibioottien vastustuskykyä ilmentävä merkkigeeni. Vastustuskyky leviää gm-kasvien mukana ja antibiootti voi käydä tehottomaksi (10). Geenimuunneltujen eläinkantojen kehittäminen biolääketieteellisiin tarpeisiin on olennaisesti lisännyt jyrsijöiden käyttöä eläinkokeissa, mikä polkee eläinten oikeuksia.
GEENIMUUNTELUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Gm-kasvit edustavat äärimmilleen vietyä teollista viljelyä. Se ei vähennä teknis-kemiallisesta maataloustuotannosta yleensäkin aiheutuvia ekologisia ongelmia, kuten maaperän kunnon heikentymistä ja maatalousympäristön biodiversiteetin kapenemista (11).
Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt pian gm-kasvien käyttöönoton jälkeen (12). Rikkakasvikemikaaleja sietävät gm-kasvit ovat risteytyneet luonnossa esiintyvien lähisukulaistensa kanssa, jolloin on syntynyt vaikeasti torjuttavia rikkakasveja (13). Bt-toksiinia itsekseen tuottava gm-maissi vaikuttaa kaikkiin kasvinsyöjälajeihin sekä petohyönteisiin. Nämä eläimet ovat pitkäaikaisen altistuksen kohteena, ja bt-myrkky kulkeutuu ravintoketjussa (14).
Gm-kasveja ei kyetä pitämään erillään muusta maataloudesta. Tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana kulkeva siitepöly sekä siemenet voivat matkata kymmeniä kilometrejä (15). Esimerkiksi Kanadassa ei kyetä enää lainkaan tuottamaan luomurapsia, eikä gmo-vapaita siemeniä ei ole saatavilla (16).
Kerran luontoon vapautuneiden geenien leviämistä ei voida estää. Perimän saastuminen on siten kemikaalionnettomuuksiakin vakavampi asia.
Ruokaa tuotetaan jo riittävästi koko maapallon väestön ravitsemiseksi (17). Se ei kuitenkaan ole nälästä kärsivien ulottuvilla, vaan menee esimerkiksi rehuksi. Vihreä vallankumous tai gm-kasvit eivät poista nälän taustalla olevaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta.
Gm-jalostus päinvastoin keskittää päätösvaltaa ruoantuotannosta, mikä uhkaa heikentää entisestään köyhien maattomien ja pienviljelijöiden asemaa. FAO eli YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö suosittelee nykyisin luomuviljelyn menetelmiä satotasojen kasvattamiseksi. Gmo-sadot eivät ole korkeampia kuin perinteisillä lajikkeilla (18).
VAPAUS VALITA - OIKEUS TIETÄÄ?
Gm-kasvien viljely ja gm-pitoisuudet tuontiraaka-aineissa tekevät tyhjäksi viljelijöiden sekä kuluttajien mahdollisuuden valita. Jos jonkin raaka-aineen gm-sisältö ylittää 0,9 %, pitää se ilmoittaa tuoteselosteessa (19). Tullilaboratorion vuosina 2005-2007 ottamien näytteiden mukaan pieniä määriä gm-ainesta löytyy noin joka neljännestä Suomeen tuodusta soijaa tai maissia sisältävästä elintarvike-erästä.
Rehuteollisuus alkoi tuoda gm-soijaa suuressa määrin Suomeen kesällä 2007. Toistaiseksi gm-rehun käyttöä ei tarvitse merkitä eläintuotteisiin.
Viranomaiset käyttävät termiä rinnakkaiselo, joka antaa ymmärtää että gm-kasveja ja muita lajikkeita voidaan viljellä samalla alueella (20). Näin EU:ssa ja Suomessa yritetään poistaa juridinen vastuu, jos viljelykset saastuvat gm-aineksella. Tavanomaiset ja luomuviljelijät ollaan pakottamassa antamaan tilaa gm-tuottajille.
Tuhannet kunnat, maatilat ja ravintolat ympäri maailmaa ovat julistautuneet gmo-vapaiksi. Samoin koko Itävalta, Puola, Kreikka, Norja ja Sveitsi (21). Muutamissa Suomen kunnissakin on tehty päätös kunnallisen joukkoruokailun gmo-vapaudesta.
MITÄ MINÄ VOIN TEHDÄ?
- Hanki ruokasi suoraan luomutiloilta ruokapiirin kautta ja tue pienviljelijöitä kasvien geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämisessä.
- Vältä gm-elintarvikkeita: osta kaupasta luomua, jonka säännöt kieltävät gm-organismien käytön tai lähiruokaa, jonka alkuperä on tiedossa. Gm-soijaa syötetään sioille nykyisin yleisesti. Pyydä kauppaa, ravintolaa ja viljelijää julistautumaan gmo-vapaaksi.
- Ota yhteyttä tuotteiden valmistajiin ja pyydä selvitystä raaka-aineiden alkuperästä.
- Pyydä apteekkiasi kysymään valmistajalta, onko vitamiinivalmiste gm-bakteerilla tuotettu.
- Tarkista, ettei kukkakauppiaalla ole myynnissä ja ettei hän ota myyntiin gm-neilikoita.
- Lähetä lehtiin mielipidekirjoituksia.
- Pyydä kansanedustajia vaikuttamaan Suomen kriittisen kannan puolesta.
- Tilaa näitä lentolehtisiä sekä jaa niitä ystävillesi, työtovereillesi ja yleisiin tiloihin.
- Tule mukaan kampanjan toimintaan tai perusta oma toimintaryhmä.
GMO-vapaa Suomi -kampanja vaatii, että Suomi säilytetään gm-organismien levityksestä vapaana alueena. Kampanjaan ottaa osaa useita eri järjestöjä.
Osallistu kansainväliseen Stop The Crop -kampanjaan!
http://www.gmo-free-regions.org/stop-the-crop-action/fi.html
Lähdeviitteet
Katso myös kooste geenimanipulaation heikkouksista
(1) Snow, A.A., Andow, D.A., Gepts, P., Hallerman, E.M., Power, A., Tiedje, J.M., Wolfenbargeer, L.L. 2005: Genetically engineered organisms and the environment: Current status and recommendations. Ecological Society of America Report. Ecological Applications 15(2):377-404.
(2) Lewin, B. 2004: Genes VIII. 8th ed. of Genes. Upper Saddle River, NJ Pearson Prentice Hall. 1027 s.
(3) Venter C, Adams Mark D, Myers E, ym. 2001. The sequence of the human genome. Science;291:1304-51.
(4) Manetti, C., Bianchetti, C., Casciani, L., Castro, C., Di Cocco, M.e., Miccheli, A., Motto, M., Conti, F. 2006. A metabonomic study of transgenic maize (Zea mays) seeds revealed variations in osmolytes and branched amino acids. J. Experimental Botany 57(11):2613-2625.
Sekä: Bettini P., Michelotti S., Bindi D., Giannini R., Capuana M., Buiatti M.: Pleiotrophic effect of the insertion of the Agrobacterium rhizogenes roID gene in tomato (Lycopersicon esculentum Mill.). Theor. Appl. Genet. 2003 107:831-6.
(5) Shepherd LV, McNicol JW, Razzo R , Taylor MA, Davies HV. 2006: Assessing the potential for unintended effects in genetically modified potatoes perturbed in metabolic and developmental processes. Targeted analysis of key nutrients and anti-nutrients. Transgenic Res. Aug;15(4):409-25.
Sekä: Lolle, S.J., Victor, J.L., Young, J.M., Pruitt, R.E. 2005: Genome-wide non-mendelian inheritance of extra-genomic information in Arabidopsis. Nature 434:505-509.
Osa vitamiineista on tuotettu gm-bakteereilla. Koska vitamiinit eivät ole ruokaa, mitään merkintäpakkoa ei ole. Vanhin ja vakavin geenimuuntelun aiheuttama katastrofi liittyy kuitenkin juuri terveystuotteeseen. Odottamattomat epäpuhtaudet geenimuunnellussa tryptofaanissa tappoivat 37 ja vammauttivat 1500 ihmistä USA:ssa 1980-luvun lopulla. Lähde: Mayeno, A.N. & Gleich, G.J. 1994: Eosinophilia-myalgia syndrome and tryptophan production: A cautionary tale. Trends in Biotechnology 12(9):346-352.
(6) Geenimuunneltu soija sisältää 50-kertaiset Round Up –jäämät verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Maria José Guazzelli, Centro Ecologico, Brazil, pers.comm. Liisa Kuusipalolle.
(7) Mazza, R., Soave, M., Morlacchini, M., Piva, G., Marocco, A. 2005. Assessing the transfer of genetically modified DNA from feed to animal tissues. Transgenic Research 14(5):775-784.
Sekä: Chowdhury, E.H., Mikami, O., Murata, H., Sultana, P., Shimada, N., Yoshioka, M., Guruge, K.S., Yamamoto, S., Miyazaki, S., Yamanaka, N., Nakajima, Y. 2004: Fate of maize intrinsic and recombinant genes in calves fed genetically modified maize Bt11. J Food Prot 67(2):365-370.
(8) Esimerkiksi Agodi A, Barchitta M, Grillo A, Sciacca S. 2006: Detection of genetically modified DNA sequences in milk from the Italian market. Int J Hyg Environ Health. 2006 Jan;209(1):818. Epub 2005 Sep 29.
(9) Velimirov A, Binter C and Zentek J. (2008): Biological effects of transgenic maize NK603xMON810 fed in long term reproduction studies in mice. Report, Forschungsberichte der Sektion IV, Band 3. Institut für Ernährung, and Forschungsinttitut für biologischen Landbau, Vienna, Austria, November 2008.
Fares, N.H. & El-Sayed, A.K. 1998: Fine structural changes in the ileum of mice fed on endotoxin-treated potatoes and transgenic potatoes. Natural Toxins 6:219-233.
Ewen, S.W. & Pusztai, A. 1999: Effects of diets containing genetically modified potatoes expressing Galanthus nivalis lectin on rat small intestine. Lancet 354(9187):1353-1354.
Malatesta et.al. 2003. Fine structural analyses of pancreatic acinar cell nuclei from mice fed on genetically modified soybean. European Journal of Histochemistry 2003; vol. 47 issue 4.
(10) Use of Antibiotic Resistance Marker Genes in Genetically Modified Organisms. 2000. (linkkaa http://www.ermanz.govt.nz/resources/publications/pdfs/ER-GI-01-1.pdf ) Deborah Read. ERMA New Zealand. December 2000.
Sekä The use of antibiotic resistance genes as marker genes in genetically modified organisms. Kruse, H; Jansson, J. Report of the Norwegian Pollution Control Authority. Rep. Norwegian Pollut. Control Auth. Vol. 97, no. 3, p. 47. Sep 1997. Tiivistelmä http://www.csa.com/partners/viewrecord.php?requester=gs&collection=ENV&recid=4335768
(11) Altieri, Miguel A. 2005: The Myth of Coexistence: Why Transgenic Crops Are Not Compatible With Agroecologically Based Systems of Production. Bulletin of Science, Technology & Society, Vol. 25, no 4, Aug 2005.
(12) Benbrook, C. 2004: Genetically Engineered Crops and Pesticide Use in the United States: The First Nine Years. BioTech InfoNet, Technical Paper No. 7, Oct. 2004. http://www.biotech-info.net/Full_version_first_nine.pdf
Benbrook, C. 2005. Rust, resistance, run down soils, and rising costs: problems facing soybean producers in Argentina, AgBioTech InfoNet, Technical Paper No. 8, Jan. 2005. http://www.aidenvironment.org/soy/08_rust_resistance_run_down_soils.pdf
Katso myös yhteenveto Who benefits from gm crops? The rise in pesticide use. Friends of the Earth (2008). http://www.foei.org/en/publications/pdfs/gmcrops2008full.pdf
(13) Esimerkiksi Lyle F. Friesen*, Alison G. Nelson and Rene C. Van Acker. 2003. Evidence of contamination of pedigreed canola (brassica napus) seedlots in western canada with genetically engineered herbicide resistance traits. linkkaa http://agron.scijournals.org/cgi/content/full/95/5/1342 ) Agron. J. 95:1342-1347.
Myös myrkkyjä kestävät rapsikarkulaiset ovat hankalia rikkaruohoja kaikilla pelloilla Kanadassa.
Légère A. 2005: Risks and consequences of gene flow from herbicideresistant
crops: canola (Brassica napus L) as a case study. Pest Manag Sci. 2005 Mar;61(3):292300.
(14) Harwood JD, Wallin WG, Obrycki JJ.2005: Uptake of Bt endotoxins by nontarget herbivores and higher order arthropod predators: molecular evidence from a transgenic corn agroecosystem. Mol Ecol. 2005 Aug;14(9):281523.
Pelloilta veteen huuhtoutuvat gm-maissin korjuutähteet heikentävät vesien pikkueläinten kasvua ja lisäävät niiden kuolleisuutta. Tämä vaikuttaa myös näitä eläimiä syöviin petoihin, eli laajemmin myös koko ekosysteemiin.
Rosi-Marshall EJ, Tank JL, Royer TV, Whiles MR, Evans-White M, Chambers C, Griffiths NA, Pokelsek J, Stephen ML. Toxins in transgenic crop byproducts may affect headwater stream ecosystems. Proc Natl Acad Sci U S A. 2007 Oct 9;104(41):162048.
(15) Tuulen mukana gmruoho RoundUp ready creeping bentgrass on levinnyt 21 km ja 14 km USA:ssa.
Watrud, L.S., Lee, E.H., Fairbrother, A., Burdick, C., Reichman, J.R., Bollman, M., Storm, M., King, G., Van de Water, P.K. 2004: Evidence for landscape-level, pollen-mediated gene flow from genetically modified creeping bentgrass with CP4EPSPS as a marker. Proc.Natl.Acad.Sci.USA 101(40):1453314538.
(16) Friesen, LF, Nelson AG, Van Acker RC 2003: Evidence of contamination of pedigree canola (Brassica napus) seedlots in Western Canada with genetically engineered herbicide resistance traits. Agron. J. 95:13421347.
Sekä: Marvier, M. & Van Acker, R.C. 2005: Can crop transgenes be kept on a leash? Front Ecol. Environ. 3(2):99106.
(17) Lappe, Collins & Rosset. 2000: 12 myyttiä maailman nälästä, Like sekä Tiina Silvasti (2006): Näkökulma globaaliin ruokaturvaan. Teoksessa Mononen, Tuija & Silvasti, Tiina: Ruokakysymys - Näkökulmia yhteiskuntatieteelliseen elintarviketutkimukseen, Gaudeamus.
(18) yhteenveto Who benefits from gm crops? The rise in pesticide use. Friends of the Earth (2008). http://www.foei.org/en/publications/pdfs/gmcrops2008full.pdf
(19) EU-asetus 1830/2003.
(20) MMM (2005): Muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselon mahdollistaminen Suomessa. Loppuraportti. Työryhmämuistio 2005:15.
(21) GMO-free regions for a GMO-free Europe http://genet.iskra.net/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti