Lähde: nwohavaintoja
Euroopassa syytellään viljelijöitä, eikä kukaan tunnu olevan kiinnostunut siitä, miten ruokamyrkytysaallon aihuttanut e. coli -bakteeri on saanut vastustuskyvyn kahdeksaa eri antibioottiryhmää vastaan tai että miksi se pystyy suojautumaan myös sairaaloissa käytettäviltä antibiooteilta laajakirjoisella ESBL-laktamaasientsyymituotannollaan – tällä bakteerikannalla näet on sekä TEM-1- että CTX-M-15-entsyymituotantoon vaadittavat geenit.
Tavallisesti O104-kantaiset kolibakteerit eivät ole vastustuskykyisiä juuri millekään antibiooteille, mutta nyt riehuva O104-variantti on vastustuskykyinen ainakin seuraaville:
- penisilliinit
- tetrasykliini
- nalidiksiinihappo
- trimetopriimi-sulfametoksatsoli
- kefalosporiini
- amoksisilliini, klavulaanihappo
- piperasilliini-sulbaktaami
- piperasilliini-tatsobaktaami
- kefuroksiimi
- kefotaksiimi
- keftatsidiimi
Miten on mahdollista, että nyt löydetyllä e. coli -bakteerilla on näin kattava vastustuskyky ja että sillä on myös kaksi erittäin vaarallista geenimutaatiota?
On käytännössä vain yksi tapa, jolla tällainen bakteerikanta on voinut syntyä: jalostuksen kautta siten, että bakteerit altistetaan vuoroittain kullekin antibiootille, jolle bakteerit halutaan vastustuskykyisiksi.
Ensin katsotaan esimerkiksi, mitkä bakteerit selviävät penisilliinistä. Penisilliiniä kestäneet bakteerit altistetaan sitten vaikkapa tetrasykliinille, ja siitä selvinneet bakteerit altistetaan vuorostaan vaikkapa sulfalle, minkä jälkeen elossa olevat bakteerit siirretään valikointijalostusketjussa eteenpäin jne.
Näin jatketaan, kunnes haluttu vastustuskyky on saatu viimeiseen selviytyvään bakteerikantaan. Tällaisia jalostuskeinoja käytetään bioaseita kehiteltäessä.
Koska vihannesten viljelyssä ei käytetä antibiootteja, on mahdotonta kuvitella, miten tällainen bakteerikanta olisi voinut syntyä itsekseen kurkkuihin tai muihin vihanneksiin, joista se viranomaisväitteiden mukaan olisi peräisin. Luonnollisen, sattumanvaraisen syntymisen todennäköisyys on niin häviävän pieni, ettei sitä käytännössä ole.
Viimeisin tilanne
22 kuollutta ja lähes 2 200 sairastunutta. Sairastuneista saattaa osa vielä saada pysyvän munuaisvian.
Saksan maatalousministeriö pitää voimassa suosituksensa olla syömättä tomaatteja ja salaattia, vaikka onkin saatu selville, miltä viljelmältä bakteeritartunta on peräisin.
Toisin sanoen pelkoa pidetään yllä.
Saksassa todettu e. coli -variantti O104 voi aiheuttaa veristä ripulia ja munuaisvaurioita, joiden yhdistelmää nimitetään HUS-syndroomaksi (hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä).
Tartuntatapauksia on raportoitu kymmenestä Euroopan maasta, ja useimmat potilaista ovat hiljattain käyneet Pohjois-Saksassa.
Saksalainen artikkeli vihjaa kyseessä olevan terrori-iskun, eivätkä he välttämättä ole lainkaan väärässä – miettikää, kuka hyötyy, kenellä on keinot ja riittävä kannustin?
Lue lisää:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti