1.7.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Tervetuloa tämän päivän auringonpimennykseen Ravussa, kolmanteen supervoimakkaiden ja megamuuttavien pimennysten sarjassa! Suurin piirtein juuri nyt luultavasti tunnette hyvin selkeästi, missä kohtaa vielä aliarvioitte, aliarvostatte itsenne ja alivälitätte itsestänne.
Jos ette ole varma, oletteko lainkaan selkeä siinä, niin katselkaa, millaisia asioita on tapahtunut elämässänne viime viikkojen aikana, myös tällä viikolla. Nämä energiat ovat melko armottomia viestien läpisaamisessa.
Jos yritätte pitää kiinni vanhoista "ei riittävän hyvä", "en voi tehdä sitä itse", "en ole arvokas" -malleista, jos surkuttelette itseänne, jos laitatte toisten tarpeet omien aitojen sielutarpeidenne edelle, niin oma upea sielunne ei epäröi antaa teille pientä (tai suurta) läpsäytystä!
Tämä voi tulla fyysisenä kehoilmentymänä - kipuna niskassa, sormienne polttamisena tai muun keho-osanne onnettomuutena tai kompastumisena johonkin - tai jonkin suunnitelman takaiskuna tai jonkin tilanteen epämiellyttävänä lopputuloksena.
Siinä universumi rakastavasi, kuitenkin selvästi huutaa teille: "Hei, lähde tästä tilanteesta tai poista nuo vanhat ongelmat uudesta (aidosta) itsestäsi, ne eivät enää palvele sinua lainkaan". Sielunne ei mene enää takapenkille ja missään yrityksessänne puristaa itsenne takaisin takapenkille tai totta puhuen jonkun muun ajajan paikalle ei seuraa onnellista loppua!
Miksi tämä armottomuus? No, joskus ei ole mukava olla uskollinen aidolle itselleen, koska sen mukana tulee "mitä ihmiset ajattelevat?", "järkytänkö jonkun?", "mitä jos epäonnistun?" ja lukuisia muita epäilyksen ja syyllisyyden vaivaamia uskomuksia. Niinpä tulee aika, jolloin sielunne on tehtävä epämukavampaa jäämisestä valheelliseen itseen kuin olemisesta uskollinen aidolle itsellenne.
Se on vähän kovaa rakkautta - kaikki hyvästä syystä. Joskus vaaditaan auts-hetkiä sen käsittämiseksi, että olemme olleet piittaamatta aidoista tarpeistamme tai yksinkertaisesti sen käsittämiseksi, mitä nuo tarpeet ovat! Tässä Ravun pimennyksessä on kyse tarpeidenne ja arvonne tunnistamisesta.
Aivan kuin joskus tarvitsemme herätyksen omien tarpeidemme oivaltamiseksi, hyvin usein tarvitsemme herätyksen myös oman arvomme oivaltamiseksi!! Käsitätkö, miten pitkälle olet päässyt? Käsitätkö, mitä sinulla on annettavana?
Käsitätkö, ettet ole sama, kuka olit 5 tai 10 tai 20 vuotta sitten tai edes vuosi sitten? Käsitätkö, että olet enemmän kuin käsität?
Tietyt tilanteet joita olette ehkä sietäneet vuosia, eivät yhtäkkiä ole siedettäviä enää hetkeäkään. Vanhat mallit jotka kumpuavat lapsuuden haavoista ja joiden voittamiseen teiltä on kenties mennyt 30 vuotta, ovat leimahtaneet taas tällä viikolla, vaikka vain muutamaksi minuutiksi tai tunniksi tai päiväksi varmistamaan:
oletko jo yli tästä? Oletko ratkaissut tämän?
Tietysti olet! Halusimme vain varmistaa, että tiesit! Onneksi olkoon! Mitä teet nyt uuden (aidon) itsesi kanssa?
Aa, tämä on päivän kysymys. Mitä teet uuden (aidon) itsesi kanssa? Oikeasti kysymme tässä sitä, käsitätkö jo 100%:sti, että olet uusi (aito) itsesi ja käyttäydyt sen mukaisesti.
Silloin kun olemme hahmottaneet itsemme tietyllä tavalla vuosia, niin mielenkiintoista kyllä, usein jatkamme elämistä tuon hahmottamisviitan vaikuttaessa meihin, vaikka jo kauan sitten olisimme teknisesti ottaen käsitelleet tuon viitan!
Tästä syystä ulkoinen todellisuutemme ei joskus vastaa sitä, mitä tunnemme itsemme olevan, emmekä pysty selvittämään miksi, koska tiedämme tehneemme kaiken työn! Olemme ehkä käsitelleet itsearvostuskysymyksiä vuosia ja tajuamme, että olemme varmasti yli niistä jo nyt!
Silti elämme edelleen tilanteissa tai vedämme puoleemme tilanteita, jotka eivät oikein sovi terveeseen omanarvontuntoon itsestämme.
Kyse ei ole siitä, että te ette ole käsitelleet näitä kysymyksiä kunnolla. Kyse voi olla vain siitä, että unohdatte vain käyttäytyä sen mukaisesti! Energianne on muuttunut, mutta fyysinen itsenne maleksii edelleen kiinni vanhoissa elokuvalavasteissa!
Siinä tapauksessa kyse ei ole uuteen parannussessioon menemistä tai sisäisen työn tekemisestä lisää. Kyse on enemmän kirjaimellisesti fyysisestä liikkumisesta ja toimeen ryhtymisestä. Tämä voi merkitä muuttamista, kumppanin tai työpaikan jättämistä, sanomista "ei" seuraavalla kerralla, kun samat ja vanhat kuviot ilmestyvät esiin jossain ihmisessä tai kutsussa, seuraavan askeleen ottamista bisneksessä, mikä on ollut liian pelottavaa ottaa, ja tuon matkan varaamisesta.
Tämä auringonpimennys Ravussa korostaa rajojamme tai niiden puutetta. Jos jokin malli ilmestyy taas eteesi, se ei välttämättä merkitse "Voi ei, en ole varmaan käsitellyt sitä vielä kunnolla!".
Malli ilmestyy aina esiin vielä viimeisen kerran - isosti - kohdataksesi sen kerta kaikkiaan ja sanoaksesi "ei!" "Ei" hyväksikäyttämiselle, "ei" höyryjyräämiselle, "ei" hyväksymiselle vähemmän, minkä arvoinen olet, "ei" sen unohtamiselle, kuka oikeasti olet ja "kyllä" itsellesi!
Ei-sana voi joskus olla voimakkain viimeinen piste jollekin elämän kuviolle, joka on hyvin ja uskollisesti palvellut tarkoituksensa. Sanomalla "ei" sille, mikä ei ole enää totta sinulle, sanot "kyllä" aidolle itsellesi ja polullesi ja se avaa ovia, joista olet pitkään uneksinut.
Voit käydä miljoonassa hoidossa, mutta loppujen lopuksi minkä vuoksi? Kyllä, haluamme kaikki saavuttaa korkeamman itsemme tiedostamisen ja sisäisen rauhan tilan, mutta taas kerran, minkä vuoksi? Jos kyse on vain valaistumisesta valaistumisen vuoksi, niin olisimme voineet pysyä jossain korkeamman ulottuvuuden värähtelyssä ja olla vain valoa!
Olemme täällä maan päällä ottamassa tämän hämmästyttävän kehitysaskeleen, astuaksemme aitoon itseemme tietoisesti ja sitten luodaksemme tietoisesti todellisuutemme täällä fyysisyydessä. Itsensä tiedostaminen on oikein hyvää (ja tarpeellista), mutta tietyssä kohtaa meidän on kysyttävä itseltämme: otammeko kaiken tämän itsetietoisuuden käyttöön? Ilmennämmekö sitä arkielämässämme? Käytämmekö sitä luodaksemme suuremman ja laajemman todellisuuden itsellemme ja edistääksemme ihmiskunnan suurempaa todellisuutta?
Tarkastele elämääsi. Miltä sinusta elämäsi kaikki puolet tuntuvat? Terveys? Suhteet? Työ? Raha-asiat? Perhe? Ystävät? Koti? Sopivatko kokemuksesi näistä yhteen sen kanssa, kuka todella tunnet olevasi?
Tämä ei merkitse, että sinulla täytyy olla miljoona dollaria pankissa. Meillä voi olla köyhyysmentaliteetti miljoonien dollarien kanssa tai vaurausmentaliteetti yhden dollarin kanssa. Voimme elää kymmenen makuuhuoneen talossa ja tuntea olomme kurjaksi. Voimme elää pienessä hirsimökissä tuntien olevamme onnellinen Oskari.
Tässä kysymyksessä ei ole kyse sen kysymisestä, oletko luonut superupean elämän, mikä näyttäisi hienolta rikkaiden ja kuuluisien elämäntyylissä. Siinä on kyse sen kysymisestä, oletko luonut superupean elämän, joka tuntuu hienolta sinulle.
Kuluneiden viikkojen aikana olet toivottavasti päässyt paljon suurempaan oivallukseen siitä, missä kohtaa pidät edelleen kiinni vanhoista esi-isien solutason tarinoista liittyen itseesi, mitkä eivät ole totta sinulle! Olet ehkä ratkaissut yltäkylläisyysongelmasi, jotka tulivat lama-ajan isovanhemmiltasi - kuitenkin raavit edelleen pennejä kasaan laskujen tullessa, koska osa energiaasi vielä käyttäytyy niin, kuin sinulla olisi tuo viitta ylläsi! Jos näin on, yksi tai useampi alue elämässäsi näyttää sinulle tämän hyvin selvästi.
Katso tuota aluetta, sulje silmäsi ja kuvittele, miltä haluaisit sen ihannetapauksessa näyttävän. Seuraavaksi pyydä näytettäväksi: mitä minun täytyy tehdä juuri nyt päästääkseni sen sisään tai luodakseni sen? Osa vastausta voi liittyä sisälle, mikä on ok.
Jos kuitenkin niin on, kysy uudestaan: mikä on toiminta-askel, mitä välttelen? Miksi välttelen sitä? Silloin kun saat vastauksesi, kohtaa se. Onko se oikeasti totta sinulle?
Jos vastauksesi liittyy puutteeseen tai epäilyyn tai pelkoon, se ei tietenkään ole totta aidoimmalla tasollasi. Tiedä se. Onko se osa vanhaa viittaa/uskomusta? Mitä jos käyttäytyisit, kuin se ei olisi totta? Mitä tekisit? Minkä vapauden se sinulle antaisi?
Te jotka käytte Facebook-sivuillani, olette ehkä lukeneet seuraavan kuunpimennysviestin sieltä, mutta se kannattaa toistaa tässä:
"Mikä harhakuva on pidätellyt sinua vapaudesta? Uskomus, että et ole arvokas, voimakas tai yltäkylläinen?
Päästä tänään irti "eistä", josta on tullut solmu estämään sen virtaamista, kuka oikeasti olet. Tänään kyse on vähemmän käyttäytymisestä niin, kuin olisit jo arvokas, voimakas ja yltäkylläinen, ja enemmän irtipäästämisestä käyttäytymisestä niin, kuin et olisi!"
Tuo kuunpimennys oli hyvin voimakas, koska se oli linjassa Galaktisen keskuksen kanssa ja maapallomme ja aurinkomme linjautuminen Galaktisen keskuksen kanssa laukaisee merkittävän kehitysmuutoksemme.
Niinpä sen viesti ei ole oleellinen vain tuona päivänä, vaan yleisesti koko aikajaksolla, kun kuljemme noin seuraavan puolentoista vuoden läpi. Ajankohtainen pimennyssarja korosti tätä viestiä useista eri kulmista ja tuki meitä korostuneella ja nopeutuneella tavalla lopultakin todella oikeasti tajuamaan tämän.
Tämä on suurempi kuin "kerran elämässä" -tilaisuus - se on "kerran 26000 vuodessa" -tilaisuus käyttää Galaktisen keskuksen energioita voimana, joka sinkoaa meidät tulemaan itsetietoiseksi ja tiedostavaksi luojaksi maaplaneetan suurenmoisella fyysisellä tasolla.
Sytytä valosi täysin, koska sen himmeys on niin vanhaa todellisuutta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti