Uutiskirjeestä 31.5.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
ARKKIENKELI URIEL:
Oletko tehnyt riittävästi?
Monet elämät valmistelevat teitä jälleenyhdistymismatkallenne ja toivotte tämän henkisen polkunne viime vaiheen tapahtumista. Jokaisessa elämässä olette tietämätön siitä valtavasta oppimis-, parantumis- ja kasvumäärästä, minkä olette suorittaneet sen jälkeen, kun saavuitte ensimmäistä kertaa maatasolle ja kolmanteen ulottuvuuteen.
Tunnette, että olette tulleet ilman mitään tietämystä, oppimista tai ymmärrystä ja kuitenkin kaikki on ulottuvillanne, kun päästätte irti oman voimanne pelosta ja hyväksytte, että sisällänne on jumalaisen valon ydin huolimatta siitä pimeydestä ja pelosta, mitä kenties tunnette.
Kasvun ja kolmannesta ulottuvuudesta irtipäästämisen esteet tulevat kysymyksistänne siihen liittyen, teettekö riittävästi itsenne, toisten ja maailman kannalta. Kyseenalaistatte pätevyytenne niiden tulosten perusteella, joita näette maailmassa ympärillänne, sen sijaan että katsotte sisäänpäin ja mittaatte tuloksianne oman sielunpolkunne mukaisesti.
Toive parantaa maailma alkaa itsenne parantamisesta. Jokainen asia parantuu omien kykyjensä, oman suuntansa, omien sielusopimuksiensa ja oman parantumispolkunsa mukaisesti.
Vaikka voitte osallistua toisten parantumiseen, voitte tehdä tämän parhaiten tarkkailijana, oppaana ja säteilemällä omaa valoanne, jotta he voivat oppia, miten löytää oman valonsa. Te ette voi tehdä riittävästi heidän parantamisekseen, koska heidän parantumisensa on teidän hallintanne ulkopuolella.
Olette tehneet riittävästi, kun tiedätte, että oma parantumisenne on valmis. Kolmannessa ulottuvuudessa tulee aina olemaan pimeyttä, tuskaa ja hämmennystä, mitä ette pysty valaisemaan. Älkää sekoittako omaa parantumismatkaanne maan parantumismatkaan, mihin osallistutte, mutta mistä te ette ole vastuussa.
Olette tehneet riittävästi, kun tunnistatte oman voimanne ja sitten olette vapaa jatkamaan matkaanne olemisen korkeampiin ulottuvuuksiin ilman katumusta, pelkoa tai syyllisyyttä, koska ajattelette, ettei maailma ole parantunut.
Tämä uskomus rajoittaa kasvuanne ja pitää teidät koskaan päättymättömän matkan rajoissa. Olette tehneet riittävästi, kun tunnistatte, että työnne on tehty ja sallitte itsenne kohota uusille olemisen ja energian tasoille, rakkauden, tietämisen ja valon korkeampiin ulottuvuuksiin.
Palojen yhdistäminen
Olen "tee se itse" -ihminen, joten ostamani huonekalut tulevat tavallisesti laatikossa ohjeiden kera. Avattuani laatikon ja otettuani ulos monet puupalaset ja tarvikkeet ihmettelen, miten ne kaikki sopivat yhteen niin, että se näyttää laatikon kuvalta ja toimii aiotusti.
Jos olen onnekas, ohjeet auttavat ja riittävän ajan, sitoutumisen, sitkeyden ja työkalujen kera kaikki palat tosiaan sopivat yhteen (eikä jää mitään yli) ja minulla on uusi huonekalu. Näin luomme potentiaalista elämää.
Potentiaalimme on unelma, kuiskaus, toive tai halu, joka kutsuu meitä, kun olemme valmis johonkin uuteen tai erilaiseen. Jotta potentiaalista tulee todellisuutta, meidän on vähintäänkin oltava valmis transformoitumiseen tai muutoksen tapahtumiseen elämässämme.
Asteikon toisessa päässä voimme olla motivoitunut, itseohjautunut, keskittynyt ja meillä on laserintarkka aikomus "työntää potentiaalimme punaiselle matolle". Tämä on hetkemme ja potentiaali on seuraava askel matkallamme. Pelkäämmekö sitä vai toivotammeko sen tervetulleeksi syli avoimena?
Hyvin usein katsomme potentiaalia mahdottomana unelmana, jota emme pysty koskaan luomaan, ikään kuin katsoisimme tusinaa pikkuosaa ja ihmettelisimme, miten niistä tulee jokin huonekalu. Jos haluamme, voimme tulla sellaiseksi ja potentiaalia rajoittaa vain se, mikä on mahdollista meille.
Tarvitsemamme työkalut ovat valmius toimia ja energia keskittyä. Meidän ei tarvitse tietää, miten kaikki tapahtuu. Jos voimme siirtyä yli peloistamme, olemme voittaneet taistelun, koska se on suurin haasteemme.
Jos koskaan haluaisimme tietää, mitä pelkomme ovat, meidän täytyisi vain kohdistaa ajatuksemme jonkin potentiaalimme ilmentämiseen ja siinä ne ovat osoittamassa meille kaikki syyt, miksi unelmamme eivät voi toteutua, sekä kaiken mitä olemme "epäonnistuneet" ilmentämään aiemmin.
Voimme pysähtyä siihen tai puskea eteenpäin - se on meidän valintamme. Mutta jos voimme siirtää sivuun pelkomme, meillä on upea tilaisuus ilmaista potentiaaliamme ja ilmentää uuden elämän puolen itsellemme, sellaisen mitä emme ole kenties koskaan ennen pystyneet kokemaan.
Mikä potentiaalisi kutsuu sinua?
Oletko valmis ilmaisemaan aikomuksesi ilmentää unelman?
Mitä ovat pelkosi ja miten voimakkaita ne ovat? Voimakkaampia kuin unelmasi?
Valinta on sinun, oletko valmis?
Kesäkuun energiat
Tiedän, etten ole ainoa, joka on iloinen nähdessään toukokuun loppuvan. Vaikka sillä oli melko suotuisa alku, se toi kaikki pelkomme ja epäilyksemme etualalle ja haastoi meidät käsittelemään menneisyyttä - kaikki yhteydet joista meidän tarvitsi päästää irti - tekemään sen pysyen keskittyneenä siihen, mitä halusimme, ja pitämään tuon energian yllä riippumatta siitä, mitä muuta meille tapahtui.
Mutta se oli epävarmuus, mikä teki toukokuusta niin vaikean, ja se, että asiat näyttivät ilmentyvän aivan viime hetkellä, juuri kun olimme melkein luopuneet toivosta. Sitten yhtäkkiä kaikki selvisi, universumi melkein kuin kertoi meille: "Näetkö, miten kaikki selviää, joten ei ole mitään tarvetta huolehtia tai pelätä." Helppohan sen on sanoa.
Nyt kun toukokuu on ohi ja sen myötä nuo haastavat energiat, voimme katsoa eteenpäin asioihin, jotka selviävät kesäkuussa. Enkä aion sanoa kesäkuun olevan helpompi, koska se ei ole paras tapa kuvata sen energioita.
Sanon, että kesäkuu sallii ottaa käyttöön ilmentämiskykymme, kun olemme valmistuneet uuteen vaiheeseen energian kanssa työskentelemisessä. Tässä kuussa meillä on siunauksena hyvin epätavallisia energioita, pimennys ja opit, mitä saimme toukokuun kokemuksista.
Yhtenä asiana opimme viime kuussa, että ratkaisu oli aina käytettävissä ja keskittymisemme ja aikomuksemme ilmensi sen todellisuuteemme. Kesäkuussa on paljon toimintaa, mikä virtaa päättäväisyydestämme, keskittymisestämme ja aikomuksestamme.
Tämä kuukausi vaikuttaa meihin monin eri tavoin. Joillekin se on nopeatahtinen ja toiminnantäyteinen, toisille se on tilaisuus tehdä lisää irtipäästämis- ja parantumistyötä. Näemme maanmuutoksia, kun maapallo muistuttaa meille, että se on kumppanimme ja kotimme ja meidän on huolehdittava siitä.
Meillä on joitain mielenkiintoisia astrologisia asetelmia kesäkuussa sekä pimennys, mikä on yhtymässä Pluton, transformaatioplaneetan, kanssa.
Olkaa valmiina minkä tahansa tapahtumiseen, koska kaikkea voi tapahtua - on kyse sitten jostain, mitä epätoivoisesti haluatte tai mistä olette kauhuissanne.
Näemme edelleen paljon liikettä, pitkään odotettujen muuttojen ja energialiikkeiden muodossa. Se mitä tahansa olettekin odottaneet, voi ilmentyä kesäkuussa, joten valmistautukaa kaikkeen, pitäkää silmänne auki ja muistakaa, mitä olette pyytäneet, koska se tulee teille.
Tutkikaa motiivejanne, erityisesti niitä jotka on piilossa, koska niistä käsin luotte. Meidän on aika ottaa vakavasti se, kuka olemme, ja astua omaan voimaamme. Olemme vuoden puolessavälissä ja nyt "kumi osuu tiehen". Hyvää onnea ja upeaa kuukautta.
Maadoittumisen opettaminen
Vietettyäni paljon aikaa indigopoikani kanssa viime viikolla, kun autoin häntä muuttamaan Saksaan, minulle tuli hyvin selväksi, että sen lisäksi, että autoin häntä pakkaamisessa ja muissa asioissa, olin myös pitämässä hänet maadoittuneena.
Kun muutto oli stressaava ja hänen tilanteensa kaksin verroin sitä - muuttaminen vieraaseen maahan, jonka kieltä ei puhu - hän tarvitsi apua energioiden hallitsemisessa tai paremminkin sen oppimisessa, miten käytetään stressiä positiivisella tavalla. Monia oppitunteja opittiin viime viikolla, mm. kärsivällisyyttä ja suvaitsevaisuutta.
Jotkut hauskimmista hetkistämme eivät itse asiassa olleet kovin huvittavia, koska ne muistuttivat minua siitä, miten epärealistisia indigot voivat olla ja miten valmistautumattomia he ovat tiettyihin vastuisiin riippumatta siitä, miten paljon olemme yrittäneet valmistella heitä.
Opin myös esittämään paljon kysymyksiä, koska en voinut olettaa, että mitään oli hoidettu tai mikään oli valmiina. Tapa jolla esitin kysymyksiä, joko auttoi maadoittamaan hänen energiaansa tai hajottamaan sitä. Niinpä "miksi et ole tehnyt tätä" korvattiin sen määrittelemisellä, mitä tarvitsi tehdä, ja erilaisten ratkaisujen ehdottamisella, joista hän voisi valita.
Odotamme nuorten indigojemme toimivan samalla tavalla kuin me heidän iässään, mutta he eivät vain toimi. Eivätkä he tee aloitetta olla vastuullisempia, koska he eivät ajattele asiaa, tilanne ei ole vielä kriittinen tai he tietävät meidän auttavan heitä.
Silloin kun indigomme ovat peloissaan, hämmentyneitä ja etääntyvät elämästä, heidän energiansa hajoaa, ja parasta mitä voimme tehdä, on auttaa heitä yhdistymään läsnä olevaan hetkeen. Tämä tuo heidät takaisin omaan energiaansa ja keskittyy siihen, mitä voidaan tehdä nyt.
He eivät pärjää hyvin menneisyydessä tai tulevaisuudessa, kun heidän energiansa parasta käyttöä on tarttua siihen, mitä voidaan tehdä tällä hetkellä. Silloin he voivat käsitellä pelkonsa, löytää ratkaisuja ja oppia saamaan fokusta ja suuntaa.
Ilman näitä taitoja he pysyvät "hajallaan" ja peloissaan. Nämä ovat taitoja, jotka heidän on opeteltava, koska ne eivät ole heillä hallussa. Vanhempina olemme myös opettajia ja he katsovat meihin saadakseen opastusta ja suuntaa, vaikkeivät he pystyisikään kertomaan meille sitä tai näyttäisivät torjuvan meidät.
Olemalla tyyni ja kärsivällinen ja pitämällä oman fokuksemme läsnä olevassa hetkessä, voimme saattaa heidät takaisin omaan energiaansa ja yhdistää heidät omaan voimaansa.
-----------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti