Näytetään tekstit, joissa on tunniste menneet elämät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste menneet elämät. Näytä kaikki tekstit

5.1.2011

KERTOMUKSIA MENNEISTÄ ELÄMISTÄ



Kuudesaisti

Helmi kysyi lukijoiltaan, uskovatko he entisiin elämiin.
Saimme yli 1600 vastausta!

Lue lukijoidemme huikeita tarinoita kokemuksista
ennen tätä elämää.




56 prosenttia vastanneista uskoi entisiin elämiin, muttei tiennyt mitään omasta aiemmasta elämästään; 16 prosenttia vastanneista sen sijaan tiesi, missä oli ennen elänyt. 27 prosenttia ei uskonut aiempien elämien olemassaoloon.

 
"Alle 2-vuotias tyttölapseni kertoi olleensa mies, jolla on 11 lasta, asuneensa savimajassa, jossa punaista hiekkaa ympärillä ja kaivaneensa matoja ruuaksi. Asia oli hänelle päivänselvä kun kyselin häneltä näitä asioita, en epäile tätä tapausta yhtään." justjuu



"Kirjoitin alle kouluikäisena nimeni hepreaksi, en siis osannut tuolloin muuten vielä kirjoittaa. Isoäitini oli ihmetellyt, että kaikkea tuo tyttö saakin päähansä, että muka hepreaa. Hän kuitenkin säästi paperin lapsuusaikani piirustusten kanssa. Kun sitten aikuisena asuin Israelissa pariinkin otteeseen, opin lukemaan hepreaa kuin itsestään! Kieli tuntui tutulta, samoin useat paikat, tuoksut, maisemien värit ja valot - ihan kuin olisin kotiini tullut. Isoäitini näytti minulle aikoinaan hepreaksi kirjoittaman nimeni eikä se ollut mitään harakanvarpaita. Vaan nimeni ihan oikein kirjoitettuna - aikuisena sen tietysti osasin jo oikeasti lukeakin hepreaksi!
Meidän kodissamme ei ole uskonnollista taustaa eikä kukaan ole osoittanut juutalaisuuteen taikka Israeliin sen kummempaa kiinnostusta. Minussa tuo juttu vain näytti olevan ikään kuin synnynnaisena... Minulla on myös hämäriä tunnemuistumia, jotka sijoitan 1700-luvulle todennäköisesti Ranskaan. Kun näen sen aikakauden naistenpukuja esim. elokuvissa, minä ikään muistan ja tunnen, miltä vaate tuntuu päällä. Varsinkin pitsiset hihansuut herättavät voimakkaan tuttuuden tunteen. Tunnetta on vaikea selittää... Ikään kuin muistikuva, josta ei ihan saa kuitenkaan kiinni." Tuike



"Monet asiat, ja paikat herättävät vahvan tunteen aikaisemmasta kokemisesta tai näkemisestä, vaikkakin ei ole kuluvan elämän aikana käynyt paikassa, tai käsitellyt kyseessä olevaa asiaa." monta elämää


"Kaikki Skotlantiin liittyvä tuntuu tutulta, varsinkin keskiaikainen tunnelma. Kävin Highland-alueella ja tunsin kuin olisin tullut kotiin." highlander




"Turun linna ja Turun aluee joskus 1700-1800 -luvuilla.Tulee aina outo olo, kun käyn linnassa, käsityöläismuseossa tai jossain muussa vastaavassa paikassa. En minä sit tiedä!?" sippe"Olen elänyt paimenena vuoristossa 1500-luvulla, prinsessana Englannin hovissa 1400-luvulla, sotilaana taisteluissa 1200-luvulla ja viljelijän vaimona Tanskassa 1800-luvun alussa." Antsu



"Olen käynyt ihmisen luona, joka on kertonut edellisistä elämistäni. Sen päälle on rakentunut nykyinen elämäni. Jo se hätkähdyttää, että olen ollut mies ja hyvin henkinen. Nyt olen nainen, mutta moni on sanonut, että olen selvästi ns."vanha sielu". Uskon edellisten elämieni olemassa oloon, ne kertovat minusta niin paljon tällä hetkellä. Sitä, missä olen elänyt, en halua kertoa." Saima



"Olen käynyt omalla haudallani Italiassa San Leon kylässä lähellä San Marinoa. Tunne oli niin vahva ja selvä hautausmaan portilla joten piti mennä etsimään. Kun saavuin haudan luo, pieni lamppu sammui ja kaikilla muilla haudoilla se paloi. Kuva naisesta hautakivessä oli kuin peiliin olisi katsonut. Hän eli 1900-luvun alkupuolella. Myöhemmin otin selvää, että naisella oli ollut 12 lasta. Olen itse aina halunnut suurperheen. Minulla on "italialainen temperamentti"." angelica



"Flashbackit ja historialliset unet ovat antaneet hyvin totuudenmukaista tietoa paikoista, joissa en ole koskaan käynyt ja kulttuureista, joista en ole koskaan lukenut. Olen ollut ainakin viikinki 900-1000-luvulla, normannien ratsumies 1000-luvulla, normannisyntyinen noita 1100-luvulla, englantilainen perijätär 1400-luvulla, Kap Hornin kiertäjä joskus 1700-luvulla ja USA:n etelävaltioista kotoisin oleva musta nainen 1950-luvulla. Andeista minulla on hyvin vaikuttava muistikuva, mutta en ole varma, milloin olen siellä elänyt." Lady




"Jossain vaiheessa elämässäni olen elänyt 1400-luvun Englannissa ja kuollut roviolla poltettuna noitana ja tietäjänä. Hyvin paljon mahdollista, koska vieläkin tänä päivänäkin kun menen minulle aivan uuteen ja ennen kokemattomaan paikkaan tai tilanteeseen, aavistan 90 onko lopputulos kannaltani hyvä vaiko paha. Jotenka jäänteitä menneestä elämästä on säilynyt nykypäiväänkin. Kun joskus kuolemme, sehän on vaan ruumiimme joka maatuu, sielummehan taas jatkaa ikuista elämän kiertokulkuaan täällä maanpäällä." Nekku

2.1.2011

MENNEIDEN ELÄMIEN MIELEENPALAUTTAMINEN



Elämämme tarkoitus on luoda iloa, rauhaa ja rakkautta päivittäin samalla kun suoritamme loppuun karmaamme, tehtäviämme ja sopimuksiamme. Jäämme usein kiinni elämämme dramatiikkaan ja huomaamattamme rakennamme persoonallisuuteemme käytösmalleja, jotka perustuvat negatiivisiin käsityksiin ja leimautumiseen.



Ellemme tunne oloamme onnelliseksi, se johtuu suurelta osin juuri noista tottumuksista. Onnellisuus on kuitenkin ainoastaan näkökulma asioihin ja voimme "ohjelmoida" itsemme näkemään asiat toisella tavalla. Menneiden elämien muistaminen on pian tärkeä osa arkipäivän elämää eikä enää paranormaali ilmiö.


Julkisuudessa on havaittavissa menneiden elämien tarkastelun valossa kolme selkeästi toisistaan erottuvaa ihmisryhmää:



Ensimmäiseen ryhmään
kuuluvat ne, joilla on ollut äärimmäisen traumaattisia menneitä elämiä ja kuolemankokemuksia. Ihmisiä kuoli suurina joukkoina poliittisista syistä esimerkiksi juutalaisten keskitysleireissä toisen maailmansodan aikana. Muistot noista tapahtumista alkavat usein palautua mieleen yksittäisen toistuvan painajaisen muodossa, joka muuttuu sarjaksi unia, jotka liittyvät tuohon toiseen elämään.


Unet ovat selkeitä: niissä näkyy nimiä, syntymäaikoja, perheenjäseniä ja muita yksityiskohtia, jotka voidaan tunnistaa ja vahvistaa paikkansapitäviksi. Tällaiset unet vaikuttavat valveillaolon tilaan saaden aikaan sen, että kyseinen henkilö alkaa tietoisesti muistaa kokemuksia, jotka liittyvät tuohon menneeseen elämään. Kokemusten järkyttävä luonne tuo mukanaan masennuspuuskia, levottomuutta ja avuttomuutta, joka saattaa vaatia ammattiauttajan apua.




Toiseen ryhmään
kuuluvat muistavat sellaisia menneitä elämiään, joihin liittyy traumaattisia tapahtumia ja joilla on yhteys tämän elämän pelkoihin ja yliherkkyyteen. Nuo muistot voivat "herätä" unitilassa, vaikkakin ne todennäköisemmin palautuvatkin mieleen valveillaolon aikana, jossa ko. henkilö on mukana tapahtumassa, joka laukaisee aiempaan elämään liittyvän tunnereaktion.


Esimerkkinä tästä henkilö, joka hukkui aiemmassa elämässään ja kokee nyt selittämättömän paniikkireaktion nähdessään ensi kerran valtameren.


Tai nainen, joka aiemmassa elämässään raatoi saadakseen elannon suurelle lapsikatraalleen saattaa nykyisessä elämässään kokea kohtuutonta pelkoa raskaaksi tulemisesta.


Molemmissa tapauksissa vastenmielisyys menneeseen elämään liittyvään elämäntapaan tai tapahtumaan on kantautunut henkilön nykyiseen elämään ja hän kokee sen pelkona. Jos pelolla ei ole kohdetta, se voi linnoittautua kehoon ja ilmetä sairautena tai häiriötilana. Esimerkkitapauksemme nainen saattaa kehittää itselleen pelostaan vakavia PMS-oireita tai kohtusyövän.



Näissä kahdessa ryhmässä menneen elämän kokemus oli niin traumaattinen, että muisto säilyi seuraavaan elämään saakka. Muistot alkavat palautua mieleen lapsuudessa, mutta ne ovat usein hautautuneina syvälle psyyken uumeniin kunnes lapsi kasvaa ja saa järjen käyttämisen kyvyn - silloin menneeseen elämään liittyvä tunnekokemus nousee pintaan. Sisin olemus alkaa virkistää menneen elämän muistoja, jotta ne tunkeutuisivat tietoisuuteemme.



On tärkeätä kokea menneet tapahtumat uudelleen, jotta voi vapauttaa ansaan juuttuneet tunteet. Prosessi voi olla hyvin tuskallinen ja saattaa kestää kauankin ennen kuin henkilö ymmärtää, että nuo tuntemukset eivät perustu hänen nykyiseen elämäänsä. Hän voi kokea musertavia menetyksen, toivottomuuden ja voimattomuuden tunteita. Ellei niitä tunnisteta, työstetä eikä niistä vapauduta, silloin ne soluttautuvat persoonallisuuteen ja tuovat elämään kaaosta.


Kaikkein yleisin on kaikenkattava tunne jonkun menettämisestä.




Jos henkilö ei ymmärrä, että se on puhtaasti hänen sisäsyntyinen reaktionsa, silloin hän luo kokemuksen menettämisestä, joka toistaa itseään yhä uudestaan ja uudestaan hänen ulkoisessa elämässään.





Niin kauan kuin tunne menettämisestä kohdistetaan aviopuolisoon, työhön, kotiin, ystäviin, lemmikkieläimiin tai tavaroihin, sitä ei käsitellä luontaisesti elämään kuuluvana tunnetilana ja henkilö odottaa jatkuvasti hetkeä, jolloin hän ei enää menetä mitään.



Monien täytyy saada tunne, että he ovat menettäneet kaiken, ennen kuin voivat alkaa parantaa syvällä sisimmässään olevaa perustunnetta menettämisestä. Kun henkilö vihdoin viimein ilmaisee tuon tunteensa täydesti, se tyhjentää koko varastonsa ja parantuminen voi alkaa. Aluksi se on hidasta. Tuska hellittää kuitenkin vähän kerrassaan päivä päivältä. Pian henkilö alkaa tuntea olonsa paremmaksi ja saa lisää energiaa. Hän voi hakeutua uuteen mielenkiintoiseen työhön, harrastukseen tai ihmissuhteeseen. Ne kaikki siirtävät häntä lähemmäksi nykyhetkeä. Hän on vapauttanut menneeseen elämäänsä liittyvän tunteen eikä se enää pysty vaikuttamaan häneen. Hänellä on uusi onnistumisen tunnetta tukeva näkemys elämästään ja se auttaa häntä ilmentämään todellisia toiveitaan.


Kolmas ihmisryhmä (johon enemmistö meistä kuuluu)
koostuu sellaisista, jotka kokevat entuudestaan tutuiksi ihmiset, paikat tai tapahtumat, joita eivät aiemmin elämässään ole kohdanneet. Tämä ihmisryhmä muistaa todennäköisesti tiettyjä yksityiskohtia jostain edellisestä elämästään törmätessään ihmisiin, paikkoihin tai tapahtumiin, jotka liittyvät tuohon elämään. Aiemmista poiketen nuo elämät eivät ole olleet traumaattisia ja ne ovat voineet olla hyvinkin antoisia ja iloa tuottavia.

Esimerkkitapaus:

kohdattuasi ennalta sinulle tuntemattoman henkilön, josta pidät ja johon välittömästi tunnet voivasi luottaa, näet pian unta että hän on sinun veljesi Kreikassa ja että te omistatte siellä yhdessä viinitarhan.



Voi myös käydä niin, että ensimmäisellä Rooman matkallasi Colosseumin nähdessäsi muistat sen sellaisena kuin se joskus oli patsaineen, freskoineen ja kovaäänisine katukauppiaineen. Jos jatkuvasti kutsut toista väärällä nimellä, se voi viitata menneen elämänne yhteyteen. Kaikissa näissä tapauksissa aiemman elämän kokemuksessasi on enemmän syvyyttä ja sisältöä kuin nykyisessä kohtaamisessanne. Kun käytät aikaa nykyisen kokemuksesi kehittämiseen, vanhempi yhteys alkaa häipyä.


Riippumatta siitä, minkä tyyppinen menneeseen elämääsi liittyvä kokemus on, liikkeelle lähtee aina samanlainen tunnistamisen ja sisäisen näkemyksen etsimisen prosessi. Alat ymmärtää, että merkittävä osa sitä kuka olet tai millaisena itseäsi pidät (persoonallisuutena) kehittyi aiempaan elämään perustuvien kokemusten perusteella. Monille tämä ei ole mikään uusi tai jännittävä oivallus; kuitenkin enemmistölle kokemus on käänteentekevä. Nähdessäsi yhtäkkiä itsesi täysin erilaisesta perspektiivistä saat suoran yhteyden sisimpään olemukseesi. Muistaessasi jonkun menneen elämäsi ymmärrät, että sen osan sinua, joka kokee tuon tapahtuman, täytyy olla kuolematon.


Kuolemattomuuden tajuaminen avaa eteesi sielusi näkökulman asioihin:

 
ymmärrät olevasi pohjimmiltasi henkiolento
 ja että ihmisen hahmo
on ainoastaan väliaikainen.

Kun tunnet syvällä sisimmässäsi eläneesi monia elämiä tiedät, että sinulla voi myös olla niitä edessäsi lukemattomia. Tämän ymmärtäminen tekee suuresta osasta asioita vähemmän tärkeitä. Mitä todellisuudessa merkitsee se, jos saat haluamasi uuden ja kalliin auton tai ylennyksen tai jos voitat lotossa? Loppujen lopuksihan se on "todellista" vain hyvin lyhyen hetken.


Sisin olemuksesi eli sielusi sen sijaan on ikuinen. Tällainen näkemys on vaikutukseltaan parantava ja sen avulla voit tehdä elämässäsi hyödyllisiä muutoksia. Saatat aikojen kuluessa alkaa tuntea myös tyytymättömyyttä olemassaoloosi täällä ja ihmetellä miksi olet palannut tänne takaisin. Monet etsivät syitä tänne tuloonsa uskoen tulleensa "pelastamaan" tai "auttamaan" muita. Se pitää paikkansa siinä mielessä, että toisten auttaminen on tärkeä osa jokaisen työtä, mutta se ei ole syy miksi olemme tulleet takaisin.


Tulimme tänne uudestaan itsemme takia - kirjaimellisesti. Kun elit tätä edellistä elämääsi, se vaikutti sinuun voimakkaasti ja sinulle jäi kaipuu kokea enemmän. Tuo kaipuu on fyysinen osa henkienergiaasi, jonka jätit taaksesi fyysiselle tasolle.


Tulit takaisin kokeaksesi tuon energian uudestaan.


Luot itsestäsi jälleen "kokonaisuuden" ilmaisemalla olemustasi tunteiden, älyn ja fyysisen kehosi kautta.


Sinun täytyy myös selvittää mistä tuskasi johtuu sekä suorittaa loppuun keskenjääneet kokemuksesi. Joskus, elettyäsi traumaattisen elämän, voit palata takaisin hyvinkin pian ja melko valmistautumattomana.



Kenties päällyslehti- tai leimautumisvalintasi eivät olleet aivan ihanteelliset ja ne voivat aiheuttaa lisää tuskaa ja jättää jälkeensä asioita myöhemmin selvitettäviksi. Saattaa kestää jonkin aikaa ennen kuin saat kaiken järjestykseen, mutta lopulta olet saanut työsi päätökseen ja koet, että sinulla ei ole fyysisellä tasolla enää mitään toiveita, joiden haluaisit näkevän päivänvalon. Siihen saakka synnyt uudelleen kerta toisensa jälkeen. Jokainen uusi elämä poikkeaa edellisestä, mutta niitä yhdistää joku teema.


Yhteys menneisiin elämiisi kulkee muistojesi kautta
ja tulevien elämiesi siemenet syntyvät halustasi
kokea sydämesi toiveiden toteutuminen.


Jokainen elämäsi parantaa sinua ja saat sen aikana entistä syvempää ymmärrystä sisimmän olemuksesi kokemuspankkiin. Vaikka monet kokemukset ovatkin tuskaa tuottavia, useat ovat myös riemullisia ja mieltä ylentäviä.


Voit luottaa turvallisesti siihen, että saat lopulta
kaiken mitä haluat!


Alma Perez 1999


YLTÄKYLLÄISYYS JA MENNEET ELÄMÄT


Kirjoittanut ja kanavoinut Doreen Virtue
4.8.2009
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine



Joka viikko suorassa radio-ohjelmassani hayhouseradio.com-sivuilla annan lukemuksia soittajille. Koska hyvin monet ihmiset esittävät yltäkylläisyyteen, raha-asioihin ja ammattiin liittyviä kysymyksiä, ajattelin, että teille saattaisi olla hyödyllistä se informaatio, mikä tuli läpi eräässä viime viikon lukemuksessa.


Naispuolinen soittaja sanoi, että hän teki kaikkensa ilmentääkseen yltäkylläisyyttä, mutta hän näytti olevan jumissa. Lukemukseni osoitti, että kyse oli menneestä elämästä. Siinä hän oli buddhalainen parantajamunkki luostarissa, missä hänelle annettiin ateriat ja asunto eikä hän saanut henkilökohtaista palkkaa tai maksua.


Soittaja vahvisti, että tässä elämässä hän oli parantaja, joka sai aina riittävästi rahaa asumis- ja syömiskuluihin, muttei häneltä jäänyt koskaan mitään säästöön. Hän vahvisti myös uskovansa, että buddhalaisuus tai hindulaisuus heijasti parhaiten hänen uskomuksiaan tässä elämässä.


Lukemus vahvisti, että hän toisti munkkielämänsä taloustilanteen. Kun meditoin lukemusta jälkikäteen, kuulin, että MONILLA valotyöntekijöillä on ollut samanlaisia entisiä palveluelämiä (eri kulttuureissa ja maissa), joissa asumis- ja ateriakulut on katettu…


… ja tässä elämässä olette hyviä ilmentämään riittävästi eli selviätte aina taloudellisesti, mutta siinä se. On usein myös mennyt elämä, jossa epäillään länsimaisia ihanteita laskuttaa parannustyöstä tai saada henkilökohtaista voittoa tai säästöjä henkisestä työstä.


Viesti oli myös sitä, että monet meistä ovat eläneet yhteisössä ja koko käsitys henkilökohtaisesta omaisuudesta tai henkilökohtaisista säästöistä on vieras ja uusi käsite sielullemme. Noissa menneissä elämissä jaoimme kaiken kaikkien kanssa. Ei ollut mitään erillisomaisuutta.




JA niillä, joilla on taipumusta eristäytyä, se on myös jatkoa tuosta menneen elämän mallista. (Vaikka elimme yhteisössä, pysyttelimme itseksemme ja teimme hiljaa palvelutyötämme.)


Kyse on siis siitä henkilökohtaisesta päätöksestä, sallimmeko vain asumis- ja ruokakulujemme kattamisen vai onko tarkoituksenamme myös henkilökohtainen omaisuus ja säästöt.
Ja jos halutaan lisää ystäviä, on parannettava eristäytymistaipumus.



Miten tämä voitetaan - kysyin enkeleiltä:

 


1. Tunnista tilanne.
Tiedät kehosi reaktiosta (väristyksiä, kihelmöintiä,
ravistuksia jne., kun keho purkaa solumuistoja),
soveltuuko tämä menneen elämän informaatio sinuun.

 
2. Tee uusia, selkeitä tahdonilmaisuja.
Jos todella haluat henkilökohtaisia säästöjä, voittoja jne.,
niin ilmaise niistä selkeä tahtosi ja niitä syntyy.



Kun puhuin Jumalan ja enkelien kanssa henkilökohtaisen säästötilin käsitteestä ja siitä, miten ylläpidetään tätä aikomusta, kun syvällä sisällä uskotaan yhteiseen ja jaettuun varallisuuteen, niin vastaus oli tämä:


Ylläpitäkää aikomusta, että on HAUSKAA
saada henkilökohtainen säästötili.



Sallikaa itsenne kuvitella omistavanne säästötili ja valakaa tuohon kuvaan HAUSKUUDEN tunne. He sanoivat, että HAUSKUUS on supervoimakas energia ilmentämiseen. Visualisoikaa, että jaatte osan siitä toisten kanssa - niin kuin teitä opastetaan. Ajatelkaa sitä prosenttiosuutta, minkä jaatte - prosenttiosuutta, mikä tuntuu oikealta TEISTÄ.


Lähetän meille kaikille paljon rakkautta, kun yhdistymme tähän informaatioon. Rakkauden siunauksia kaikille parantajille ja opettajille kaikkialla!



P.S. Hyvin monet parantajat ja opettajat opettelevat valtavia oppitunteja tällä hetkellä - ne ovat kaikki tilaisuuksia saada karmamme tasapainotettua, kun käymme läpi tätä muutosta. Enkelit sanovat, että se on kuin saven pyyhkimistä jaloista, ennen kuin voi astua sisään ovesta. Älkää järkyttykö ovimatosta tai savesta. Vain ylläpitäkää aikomusta pyyhkiä savi pois mahdollisimman nopeasti ja rauhallisesti ja sitten astukaa oven läpi.


Rakkautta,

Doreen

-----------

21.12.2010

MENNEET ELÄMÄT



Akaasisia tiedostoja kanavoinut Jen Eramith M.A.
Joulukuussa 2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine



Miten menneet elämät vaikuttavat meihin? Onko hyödyllistä muistaa tai elää uudestaan menneen elämän muistoja?


Se miten menneet elämänne vaikuttavat teihin, riippuu siitä, kuka olette. Jotkut teistä ovat hyvin sidoksissa menneisiin elämiinsä - nykyelämänne on syvästi yhteydessä siihen, mitä olette tehneet aiemmin, ja syvään juurtunut tarinaan, johon sisältyvät aiemmat elämänne. Toisilla teistä ei ole kovin monia menneitä elämiä. Jotkut teistä eivät ole kovin usein eläneet tässä maailmassa, joten se mitä nyt teette, ei ole kovin syvästi sidottua menneisiin elämiin, vaan sen sijaan syvästi sidottu siihen, kuka olette sieluna korkeammalla tasolla. Siinä on siis hyvin monia muunnelmia, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa menneiden elämisensä kanssa ja miten kukin teistä on tehnyt sopimuksia siitä, mistä elämässänne on nyt kyse. Se siis todella riippuu siitä, kuka olette.


Voimme sanoa, että monet ihmiset elävät nyt tai ovat eläneet sen kautta, mitä kutsuisitte karmakierroksi. Kuten jotkut uskonnot tai uskonnolliset opit ovat hahmotelleet, on mahdollista astua karmakiertoon, jossa laaditaan tavoitesuunnitelma tietyistä asioista, mitä halutaan kokea tai oppia sieluna, ja sitten kierretään elämästä toiseen tämän tavoitesuunnitelman tutkimiseksi ja saavuttamiseksi. Voitte luoda karmakierron mihin tahansa teemaan perustuen, kuten rakkaus, pettäminen, tunneäly tai luonto - karmakierrossa on lukemattomia mahdollisuuksia. Kun astutte karmakiertoon, ette päästä itseänne pois siitä, ennen kuin olette saattaneet loppuun suunnitelman, minkä laitoitte alun perin liikkeelle aloittaessanne karmakierron.




Se ei ole totta karmakierrossa, että jokainen ihminen käy läpi karmakiertoa ja että on jokin ennalta määrätty asiaryhmä, mikä jokaisen ihmisen on opittava.

Silloin kun sielu astuu karmakiertoon, se on aina korkeamman tason valinta ja se perustuu aina sopimukseen, minkä sielu tekee.

Jokainen karmakiertosopimus on ainutlaatuinen sen sielun mukaisesti, joka haluaa sen kokea.

Kaikki riippuu siitä, mitä haluatte saavuttaa kierrossa sielunne korkeamman tarkoituksen perusteella.



Riippuen siitä, kuka olette ja mikä sopimuksenne on menneiden elämienne osalta ja mitä yritätte saavuttaa tässä nykyelämässä, teille voi olla erittäin hyödyllistä muistaa ja elää uudelleen joitain menneen elämän muistojanne. Tai toisten ei ehkä ole hyödyllistä kantaa huolta menneistä elämistä. Se tulee yleensä selväksi, miten paljon menneillä elämillä on merkitystä teille - usein yksinkertaisesti sen perusteella, tunnetteko kiinnostusta menneisiin elämiin vai ette. Jos olette hyvin kiinnostunut menneistä elämistänne tai teillä on tunne, että olette yhteydessä asioihin, joita ette ole tehnyt koskaan tässä elämässä, ja ajattelette sen varmasti tulevan menneestä elämästä, voitte olettaa, että menneet elämänne ovat käyttökelpoisia siinä, mitä teettae nyt. Voitte saavuttaa jotain kiinnittämällä huomiota niihin.


Jos taas toisaalta ajatuksessa menneistä elämistä ei ole oikeastaan tolkkua teille tai se ei ole kovin kiinnostava, voi aivan hyvin olla niin, ettei teidän tarvitse saavuttaa mitään menneiden elämienne muistamisesta. On myös mahdollista, ettette ole elänyt mennyttä elämää aiemmin. Se riippuu siitä, kuka olette, ja paras tapa suunnistaa tässä on seurata omaa kiinnostustanne ja intuitiotanne. Jos tunnette vetoa menneisiin elämiin, sallikaa itsenne panna merkille, milloin aistitte jotain, ja vain kysykää lempeästi: "Tuntuuko tämä joltain elämässäni vai tuntuuko tämä joltain aiemmalta? Mitä minun täytyy muistaa?"



Joskus ehkä huomaatte saavanne yhteyden maahan, missä ette ole koskaan käyneet, tai tunnette koti-ikävää paikkaan, missä ette ole koskaan ollut. Istuutukaa tutkimaan, mitä tunnette. Mitä tunteita nousee? Mitä ajatuksia? Mitä ideoita? Katsokaa, mitä tulee intuition kautta, ja tutkikaa menneitä elämiänne ajatuksina, joita kannatte mukananne. On monia erilaisia työkaluja ja tekniikoita, joita ihmiset ovat kehittäneet menneen elämän regression tekemiseen. Jos tunnette kiinnostusta niitä kohtaan, antakaa palaa. On tärkeää pysyä maadoittuneena siihen, että tunnette luonnostaan vetoa tarvitsemiinne asioihin ja että nerokas mielenne tuo teille tarvitsemaanne informaatiota - etsitte sitä tai ette.


Älkää antako itsenne yrittää epätoivoisesti laskelmoida menneitä elämiä. Tosiasia menneistä elämistänne on, että ne ovat oleellisia vain siinä määrin, miten ne vaikuttavat teihin nyt. Ne ovat oleellisia vain siinä määrin, kuin ne voivat auttaa teitä siinä, mitä teette nyt.



Aika ei ole lineaarista ja siksi jokaisesta ohittamastanne hetkestä tulee ei-lineaarinen. Se häviää kokoelmaan siitä, kuka olette. Tuo kokoelma on kanssanne koko ajan. Teidän ei tarvitse laskelmoida, teidän ei tarvitse jäljittää eikä teidän tarvitse laittaa minkäänlaiseen järjestykseen aiempia elämiänne.


Luottakaa, että kaikki mitä tarvitsette noista elämistä, on kanssanne nyt. Se on solumuistissanne. Se on osa alitajuntaanne ja se tulee teille, kun tarvitsette sitä. Yksi syy vaikeuteen jäljittää menneiden elämienne järjestystä on, että aika ei ole lineaarista. Samalla tavalla kuin jokaisesta ohitetusta hetkestä tulee osa universaalia kokonaisuutta tai Akaasisia tiedostoja, niin tapahtuu myös jokaiselle elämälle.


Heti kun elämä on eletty, se ei ole enää pakattuna kronologiseen järjestykseen. Se pakataan hyödyllisyytensä mukaisesti. Riippuen nyt tutkimastanne teemasta, eri menneitä elämiä tulee luoksenne - ne tulevat mieleenne. Menneet elämänne, kuten kaikki tieto Akaasisessa tiedostossanne, on tallennettu sen perusteella, miten hyödyllistä se on teille läsnä olevassa hetkessä. Niitä ei ole tallennettu kronologiseen järjestykseen.


-----------

18.2.2010

MICHAEL NEWTON: SIELUJEN MATKA, ELÄMÄÄ ELÄMIEN VÄLILLÄ



Sain eilen illalla juuri ennen nukkumaan menoa päätökseen tämän mielenkiintoisen kirjan SIELUJEN MATKA, ELÄMÄÄ ELÄMIEN VÄLILLÄ.


Hypnologi Michael Newton kertoo lukuisille kielille käännetyssä kirjassaan, mitä meille tapahtuu sieluina sielujen maailmassa.


Hän on toiminut hypnoterapeuttina lähes 50 vuotta ja tutkinut perusteellisesti asiakkaittensa avulla henkimaailmaa ja elämää sieluna fyysisten elämien välillä.


Kirja vastaa moniin mieltämme askarruttaviin kysymyksiin – ja kysymyksiin joita emme ole edes osanneet kysyä.


                Mihin matkaamme kuoltuamme?
              Miten sielu toimii ihmisen kehossa?
            Keitä ovat oppaat ja sielunkumppanit?
    Mitä henkimaailmassa tehdään ja millaista siellä on?
     Miten ja miksi valitsemme seuraavan elämämme?



Lähde mukaan unohtumattomalle matkalle tutkimaan elämääsi ikuisena sieluna, tämän kirja avaa sinulle kokonaisen uuden maailman!


Kirjassa kerrotaan, kuinka hypnoterapeutti Michael Newton saa sattumalta asiakkaansa ylitietoiseen tilaan, jossa tämä pystyy antamaan tietoa sielun elämästä maanpäällisten elämien välillä.


Kirjassa hän esittää erilaisia tapauskertomuksia, joissa tätä elämää valotetaan. Haastateltujen sielujen mukaan sielut valitsevat kulloisenkin elämänsä, tapahtumat, vastoinkäymiset, kehittyäkseen.


Eli kuten siis jo aiemmassa blogitekstissäni totesin:
MIKÄÄN EI OLE SATTUMAA, vaan ENNALTA SUUNNITELTUA ja SOVITTUA ja sitä sopimusta on ollut tekemässä SIELUMME itse ennen maan päälle palaamistaan.

Toisin sanoen siis mitään ei tapahdu meille ilman oman sielumme hyväksyntää.

Rakastuin tähän kirjaan!


Tämä kirja oli niin kiehtova ja koukuttava, etten meinannu sitä millään laskea käsistäni lukemisen aloitettuani ja aika hetkessä se sitten tulikin ahmittua lävitse. Ja päässäni/mielessäni pyörii kaiken aikaa nuo lukemani asiat, joista olen todella Kiitollinen, että sain ne osakseni elämää!


Ennen tämän kirjan lukemista ja nuorempana etenkin, olin aina pelänny kuolemaa todella paljon, sillä meillehän opetetaan ev.lut. kasvatuksen mukaan jo pienestä pitäen, kuinka meillä ei olisi kuin vain tämä yksi ja ainut elämä ja kuolemaan elämämme sitten tulisi päättymään.

Tuo on ollut varsin pelottava ja surullinen ajatus jo pienestä pitäen ja muistelen hämärästi, kuinka jossain vaiheessa elämääni jo aloin tuota asiaa todella pohtia ja kyseenalaistamaan mielessäni, jotenkin ilmeisesti tuolloin jo varmaan mielsin tuon väitteen suureksi valheeksi. Siis omalla kohdallani ainakin.

Kuultuani aikoinaan ensimmäisen kerran muiden uskontojen välityksellä INKARNAATIOSTA, oivalsin heti, mistä tuo epäilykseni, ettei täällä vain yhtä kertaa elettäisi, oli peräisin, ja se rauhoitti mieltäni jo tuolloin aika lailla.


Siitäkin huolimatta sitä on aina välillä kuitenkin synkimmillä hetkillään ajatellut, että josko tuo ei olisikaan totta sitten kuitenkaan ja tällaisessa välimaastossa olen sitten keikkunut näine ajatuksineni.


Kunnes nyt Viimein sain tähän lopullisen varmistuksen luettuani tämän valaisevan kirjan!


Enää en tunne kuolemanpelkoa vaan oikeastaan pikemminkin päinvastoin, jos näin voi sanoa.. Oikein Odotankin tuota ihmeellistä Kotiinpaluuni hetkeä, Henkiseen Kotiini palaamista, mistä me kaikki olemme alunperin lähtöisin. Sen verran ihanalta paikalta se kirjan kuvauksen mukaankin vaikutti ja siellä pääsee viimein jälleentapaamaan kaikkia niitä ystäviä ja rakkaita, jotka sieluntasolla tunnen niin läheisiksi itselleni.



Selväksi tuli myöskin se, että meillä jokaisella on todellakin se oma Kohtalomme, jonka polkuja kuljemme ennaltasovitulla tavalla, vanhoja karmojamme maksaaksemme ja meille ennaltasovittuja oppiläksyjämme oppiaksemme kussakin elämässämme.


Inkarnoitumisen pääasiallisena tarkoituksena on siis  kehittyä sieluntasolla eteenpäin kussakin elämässä, kehittää sieluamme oppimalla uusia puolia elämästä, henkistyä ja saavuttaa Valaistuminen.



Näitä oppiläksyjämme voimme oman valintamme mukaan suorittaa elämissämme joko sillä Hyvällä taikka sitten sen vaikeimman kautta; vastentahtoisesti monien mutkien kautta, päätämme seinään hakaten.


Jokaisen Sielun tavoite on joka tapauksessa se sama ja koska jokainen sielu on erilaisensa, ottaa jokaisella sielulla luonnollisesti oman aikansa ja voi joiltakin sieluilta viedä moniakin elämiä joidenkin tiettyjen oppiläksyjen oppiminen ja karmojen takaisin lunastaminen.


Kirja oli mielestäni todella Koskettava ja hyvin Lohduttava samaan aikaan.


Lohtua toi mielettömästi esim. sen kuuleminen, että kuollessasi esim. jotenkin väkivaltaisesti tai tapaturmaisesti, Sielusi tietää jo hetkeä ennen, mitä kohta tulee tapahtumaan (onhan kaikesta jo Henkimaailmassa päätetty ja sovittu ennalta ennen maan päälle inkarnoitumista) ja irtaantuu ruumiista/ihmiskehostamme jo silloin nousten kehomme yläpuolelle tarkkailemaan tilannetta ulkopuolelta käsin.


Sillä hetkellä, vaikkakin kuolemanhetki kuinka tuskallista fyysisesti muutoin olisikin, ei kehomme enää tunne mitään tuskaa tai kipua, koska Sielumme on jo kehostamme poistunut.


Tuon asian kuuleminen oli todella Lohduttavaa, ite kun olen aina pelännyt sitä, että jos tuollaisen kamalan ja tuskallisen kuoleman kokisi, että joutuisi ties kuinka kauan siinä sitten tietoisesti kitumaan tuskissaan, mutta näin ei olekaan, sikäli mikäli oikein lukemaani tulkitsin.


Lohdullista oli saada tietää myöskin se, että mikäli sielumme ei haluaisi enää maan päälle koskaan inkarnoitua, sekin sallittaisiin, yhtäkään sielua ei pakoteta niin tekemään. Mutta selväksi tuli sekin, että jokaisen meidän sielumme palaa maan päälle useampiakin kertoja ja ihan vapaaehtoisesti oltuaan ensin jonkin aikaa poissa maan kamaralta tuolla Ylhäällä, Henkimaailmassa.



Mutta tästä jatkankin vaikka tässä myöhemmin vielä tarkemmin, sillä tuo sielun HENKIMAAILMASSA oleminen oli sen verran mielenkiintoista kuultavaa, että siitä pitänee kertoa tarkemmin ihan omassa tekstissään!