Kirjoittanut Alan Cohen (www.alancohen.com)
1.1.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
2012 on täällä. Lopultakin. Monien vuosien odotuksen, sensaatiomaisuuden, enteilyn, kiihottumisen ja hurjien profetioiden jälkeen olemme saavuttaneet Maya-kalenterin lopun. Merkityksellisten astrologisten asetelmien, maailman mullistuksen, apokalyptisen tuhoutumisen, tuntemamme maailman hajoamisen, ufojen massalaskeutumisen, ihmiskunnan henkisen ylösnousemuksen, uuden ajan koittamisen jne., jne. aikakauden.
Profeetoilla, kirjailijoilla, povareilla, shamaaneilla ja Hollywoodilla on ollut toimintapäivä ennustaessaan, selittäessään ja dramatisoidessaan tulevia tapahtumia. Onko tämä vuosi käännekohta ihmishistoriassa? Massakärsimystä mikä johtaa henkiseen henkiinheräämiseen? Pahuuden tuhoutumista ja hyveellisyyden palautumista? Kristuksen toinen tuleminen? Y2K-suden paluu? Vain yksi vuosi?
Minulla on ennuste, minkä osalta olen hyvin luottavainen: 2012 on sitä, millaiseksi teet sen. Koko elämäsi on sitä, millaiseksi teet sen, eikä 2012 ole mikään poikkeus. Ajatuksesi, tunteesi, sanasi ja tekosi määräävät kokemuksesi ja tapahtumat, joita vedet puoleesi. Se tapahtuu, mitä haluat ja odotat tapahtuvaksi. Jos olet uppoutunut Hollywoodin kauhuversioon vuodesta 2012, pidä varasi. Jos arvostat ihmiskunnan kohoamista, seurauksena on transformaatio. Jos odotat vain taas yhtä vuotta, sitä se on. Kynäsi kirjaa romaania maailmastasi. Mitä kirjoitat?
Universumi on äärettömästi tulvillaan rinnakkaistodellisuuksia. Kaikki tapahtumat ja kokemukset joita on koskaan ollut, on, tulee olemaan tai voisi olla, on jo. Yhdessä todellisuudessa maa räjähtää 2012 säpäleiksi. Yhdessä planeetta muuttuu taivaaksi. Yhdessä se on samaa vanhaa. Kymmenen eri elokuvaa pyörii rinnakkaisissa elämänsaleissa yhden katon alla ja istut teatterissa, mikä sopii maksamaasi lippuun. Yhdessä salissa kehittyy rakkaustarina. Yhdessä yhteiskunnallinen ja poliittinen draama pitää katsojia penkkinsä reunalla. Yhdessä pommeja räjähtelee ja seiniä ravistellaan. Yksi teatteri, monta ohjelmaa.
Aivan kuten monisaliteatterissa, olet vapaa lähtemään yhdestä salista ja astumaan toiseen. Jos olet väsynyt terroristielokuvaan, voit katsella sen sijaan romanssia. Jos olet saanut tarpeeksesi draamasta, voit valita komedian. Jos kauhuelokuvasta tulee liian synkkä, kokeile lasten elokuvaa. Teatterin johtaja sanoo sinulle, että sinun on pysyttävä siellä, missä istut, mutta voit siirtyä, jos haluat. Jokainen todellisuus vahvistaa itseään ja vaatii sinua pelaamaan sen sanelemilla säännöillä. Mutta säännöt muuttuvat todellisuudesta toiseen. Jos sinulla on sisua vaihtaa salia, kaikki muuttuu mukanasi. Ihmeiden oppikurssi muistuttaa meille: "Olen vain Jumalan lakien alainen."
Tuo kurssi antaa syvällisen profetian siitä, miten maailma loppuu. "Maailma loppuu harhaan, kuten se alkoikin. Kuitenkin sen loppuminen on armon harhaa. Anteeksiannon harha - täydellinen, sulkematta pois ketään, rajattoman lempeänä - peittää sen, piilottaen kaiken pahuuden, kätkien kaikki synnit ja lopettaen syyllisyyden ikuisiksi ajoiksi … Maailma loppuu iloon, koska se on surun paikka … Maailma loppuu rauhaan, koska se on sodan paikka … Maailma loppuu nauruun, koska se on kyynelten paikka."
Wener Erhard totesi, että maailman tuleminen loppuunsa olisi parasta, mitä voisi tapahtua, koska tuntemamme maailma ei ole toiminut kovin hyvin. Instituutiot ja järjestelmät joista olemme etsineet turvaa, eivät ole palvelleet tarkoitustaan ja ne on korvattava järjestelmillä, jotka todella auttavat ihmisiä. Mutta meidän on päästettävä irti siitä, mikä ei toimi, ennen kuin voimme astua siihen, mikä toimisi paremmin. Meidän on luotettava transformaatioprosessiin.
Kaksi toukkaa istui maassa katsellen perhosta pyrähtelemässä puiden yläpuolella. "Minua ei koskaan saada ylös tuollaiseen", toinen toukka huomautti toiselle. Ironia tietysti on, että toukka on jo "yksi tuollainen". Kun sinä ja minä kuvittelemme maailmaa transformoituneena, voimme olla niin juurtuneita siihen identiteettiin, kuka olemme ollut, ja siihen "todellisuuteen", miten asiat ovat olleet, ettei ajatus paremmasta elämästä uudessa maailmassa voi näyttää fantastiselta, naurettavalta tai pelottavalta. Kuitenkin perhonen on niin paljon vapaampi kuin toukka, että jokainen järkevä toukka olisi riemuissaan astumisesta "unelma-alukseen".
2012 on sellaisen transformaation vuosi, jos päätämme tehdä siitä sellaisen. Jätä huuhaa Hollywoodille ja luo sellainen vuosi, minkä haluaisit saada. Kenties Maya-kalenterin loppu merkitsee, että siirrymme tuntemamme ajan rajojen ulkopuolelle ja elämme ajasta ja paikasta vapaassa tietoisuudessa. Kenties muutokset joita koemme sisällä ja ympärillä, ovat kiitorata, jolta lähdemme lentoon niiden taivaiden poikki, joita kerran vain katselimme ylhäällä, mutta joita olemme nyt valmis tutkimaan.
Kaikki lopunajat johtavat alunaikoihin. Nyt on profetia, jonka kanssa voimme elää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti